Helsingin nuorisoneuvosto: Oppivelvollisuuden laajentamisessa ongelmia

Nuorisoneuvosto kannattaa osaamistason vahvistamista ja koulutustason nostamista. Nuorisoneuvosto kuitenkin kokee, ettei hallituksen tavoitetta koulutus- ja osaamistason nostamisesta saavuteta pidentämällä oppivelvollisuutta 18 vuoden ikään.

On totta, että teknologian kehittyessä ja työmarkkinoiden mullistuessa on yhä haastavampaa pärjätä pelkällä perusasteen koulutuksella, mutta on huomioitava sekin, että perusopetuksen päättäneistä noin 99 % hakeutuu välittömästi toiselle asteelle ja noin 96 % yhteishaussa opiskelupaikkaa hakeneista myös saa sen.

Opintojen keskeyttämisen ongelma

Ongelma ei siis ole toiselle asteelle hakeutumisessa, vaan toisen asteen tutkinnon keskeyttämisessä. Viime vuosina lukiokoulutuksessa opintojen keskeyttäneiden määrä oli 3,2 % ja ammatillisessa koulutuksessa 8,7 %. Lukiokoulutuksessa suurin osa opintojensa keskeyttäneistä kuitenkin vaihtoi toiseen koulutukseen, eli opintojensa kokonaan keskeyttäneitä on todellisuudessa huomattavasti vähemmän.

Opintojen keskeyttämiseen johtavia syitä voi olla monia, mutta opintojen kustannukset ovat harvoin yksi niistä. Opintojen keskeyttämisen taustalla olevia syitä voi olla mm. mielenterveys-, päihde- tai muut terveysongelmat, motivaation puute, epävakaa tilanne kotona tai syrjintä ja kiusaaminen. Opintojen keskeyttämiseen voi vaikuttaa myös vajavaiset valmiudet siirryttäessä peruskoulusta ammattikouluun.

Ylen vuonna 2019 suorittamassa oppivelvollisuuden pidentämistä käsittelevän kyselyn ohessa mainitaan, että opiskelun kustannukset ovat harvoin pääsyy opintojen keskeyttämiseen. Saman kyselyn tuloksista kävi ilmi, että yksikään 16 suurimmasta ammatillisen koulutuksen järjestäjästä Suomessa ei kannattanut oppivelvollisuuden pidentämistä.

Tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin

Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan olisi hyvä keskittyä siihen, että kaikki saavat peruskoulusta tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin. Sen sijaan, että peruskoulutuksen jälkeisistä opinnoista tehdään pakolliset, täytyy selvittää, miten voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja keskittyä antamaan jokaiselle perusastetta suorittavalle riittävät valmiudet jatko-opintoja varten.

Vaikka oppivelvollisuus laajennettaisiinkin 18 vuoden ikään, toisen asteen tutkinnon keskeyttäminen on silti mahdollista – mahdollisuutta keskeyttämiseen vain siirrettäisiin kahdella vuodella.

Toisen asteen maksuttomuus

Nuorisoneuvosto kannattaa toisen asteen muuttamista maksuttomaksi ja näkee tämän positiivisena keinona edistää tasa-arvoa ja koulutuksen toimivuutta. Nuorisoneuvosto on kuitenkin huolissaan esitetyistä kustannusarvioista, aikataulusta ja opetuksen laadun todennäköisestä huonontumisesta.

Hallituksen esittämät kustannusarviot ovat huomattavasti pienemmät kuin Helsingin, ja Helsinginkin kustannusarviot ovat nuorisoneuvoston mielestä liian optimistiset. Esimerkiksi kannettavien tietokoneiden kustannukset on aliarvioitu: ominaisuuksiltaan riittävää kannettavaa tietokonetta ei saada 400 tai 430 eurolla, vaan kunnan on varauduttava käyttämään yli 500 euroa per tietokone. On myös todennäköistä, että ne opiskelijat, joilla on varaa hankkia oma, parempi kannettava tietokone, hankkivat sen. Tällöin suurissa konehankinnoissa menetettäisiin rahaa.

Helsingin näkökulmasta hallituksen esittämän koulumatkatuen käyttöönotto yhdistettynä oppivelvollisuuden laajentamiseen johtaa todennäköisesti siihen, että opiskelijoita on enemmän kuin mitä lukioilla on paikkoja tarjottavana, mikä voi johtaa kahteen suuntaan: joko A) lukiot joutuvat vähentämään kurssitarjontaa ja kasvattamaan ryhmäkokoja säästääkseen lisäkuluissa, tai B) lukiot eivät tarjoa enempää paikkoja, ja pahimmillaan pelkkiin Helsingin lukioihin hakeneet nuoret joutuvat odottamaan seuraavaa yhteishakua mikäli he eivät tule valituiksi yhteenkään.

Toisen asteen tullessa maksuttomaksi opiskelijoilta ei voida pyytää maksua opintokäynneistä, eli uudistuksen myötä opintokäyntien ja retkien tekeminen olisi lähes mahdotonta. Hallituksen esittämä 11 euroa per opiskelija per vuosi on erittäin pieni summa jolla ei välttämättä pääse edes läheisen teatterin näytökseen. Mahdolliset kursseihin kuuluvien retkien kustannukset jäisivät tällöin opiskelijoiden maksettaviksi, mikä ei tue koulutuksen maksuttomuuden takana seisovaa tasa-arvon edistämisen ajatusta.

Uudistuksen aikataulu

On arvioitu, että taloudellinen toipuminen koronapandemiasta vie jopa vuosia, mutta oppivelvollisuuden laajennus on esitetty tulevaksi voimaan jo vuoden 2021 elokuussa. Helsinki on jo nyt satojen miljoonien eurojen veloissa, ja toisen asteen maksuttomuuden kustantaminen lisäisi kaupungin taloudellista taakkaa entisestään. Uudistuksen on tapahduttava reiluna muutoksena, jonka aikana koulutuksen järjestäjät kerkeävät valmistautumaan huolellisesti ja Helsinki palaa taloudellisesti vakaammalle pohjalle. Tällainen muutos vaatii paljon enemmän aikaa kuin mitä tällä hetkellä sille varataan.

Yhteenveto

Nuorisoneuvosto kannattaa osaamistason vahvistamista ja koulutustason nostamista, mutta ei koe, että oppivelvollisuuden laajentaminen on siihen hyvä keino.

Toiselle asteelle hakeutuminen ei ole merkittävä ongelma, sillä vain erittäin pieni osa jättää hakeutumatta toiselle asteelle välittömästi peruskoulun lopetettuaan. Tämän sijasta olisi hyvä keskittyä riittävien valmiuksien antamiseen peruskoulun puolella ja oppilaiden sekä opiskelijoiden riittävään tukemiseen, jotta toisen asteen tutkintoihin johtavien koulutusten keskeyttäneiden määrä olisi pienempi.

Nuorisoneuvosto näkee toisen asteen muuttamisen maksuttomaksi hyvänä mahdollisuutena edistää opiskelijoiden välistä tasa-arvoa, mutta ei pidä hallituksen esittämää aikataulua ja kustannusarvioita realistisina.


Helsingin nuorisoneuvosto