Helsingin nuorisoneuvosto: Kouluväkivallan on loputtava

Mediassa kansakuntaamme kohauttaneet uutiset kouluväkivallasta saattavat olla järkyttäviä tavalliselle aikuiselle, mutta arkipäiväistä kärsimystä kouluväkivallan uhrille. Oppilaitoksemme ovat ei pelkästään turvattomia, vaan myös suorastaan vaarallisia monille lapsille ja nuorille.

Monille opettajille selän kääntäminen ja silmien ummistaminen koulussa näkyvästi tapahtuvasta arkisesta väkivallasta on moninkertaisesti helpompaa kuin ongelmien kohtaaminen ja niihin puuttuminen – silloinhan heidän olisi otettava vastuuta tapahtuneesta ja huolehdittava väkivallan selvittämisestä.

Koulut tarjoavat tukea koulussa kohdatun väkivallan uhreille, mutta välttävät viranomaistutkinnan käynnistämistä rikoksista, jotka sen vaativat. Kouluissa tapahtuvaa raakaa ja silmitöntä väkivaltaa ei voida ratkaista pakottamalla nuoret rikoksentekijät ainoastaan pyytämään anteeksi uhriltaan. On pöyristyttävää, että uhri joutuu usein pyytämään anteeksi henkilökohtaisen koskemattomuutensa puolustamista.

Edellä mainitulle on muutamia eri syitä. Ensinnäkin väkivaltatapausten selvittäminen koulun sisällä ja sen jälkeen tutkintapyyntöjen ja lastensuojeluilmoitusten teko toimivaltaisille viranomaisille – kuten opettajan velvollisuuksiin kuuluu – tuo opettajille ja muulle henkilökunnalle lisätyötä. Tätä velvollisuutta monet opettajat eivät halua itselleen ottaa, mikäli sen voi jotenkin välttää. Toiseksi koulujen johdoissa on halu suojella koulun mainetta – eihän kouluun ainakaan vapaaehtoisesti hakeudu oppilaita, jos tiedetään, että koulussa pahoinpidellään oppilaita tajuttomaksi.

Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen on keskeisin ihmisen perusoikeuksista. Perusopetuslain 29 §:ssä, lukiolain 40 §:ssä sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:ssä säädetään oppilaan ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Kun tätäkään perusoikeutta ei voida turvata, ei oppilaallakaan voi olla pakkoa mennä väkivallan uhkan alaiseksi. Viimeaikaisten kouluväkivaltatapausten perusteella koulut eivät pysty hetkellä takaamaan turvallista opiskeluympäristöä.

Kaupungin on lakattava hyödyntämästä KiVa-koulujärjestelmää kiusaamistapauksissa. Järjestelmän käytön jatkamista pienimuotoisissa riitatilanteissa, joissa rikoksen tunnusmerkistöt eivät täyty, voidaan selvittää.

Kouluväkivallan on loputtava. Koulujen on tässä tilanteessa tarjottava oppilaille eväitä siihen, että heillä itsellään olisi valmiuksia taata fyysinen koskemattomuutensa ja turva kiusaajilta. Tähän nuorisoneuvosto esittää seuraavia ratkaisuja:

Kaupunki suuntaa resursseja kouluväkivaltailmiön sekä apukeinojen tutkimiseen

Jotta kouluväkivaltaa voidaan vähentää tehokkaasti, täytyy olla olemassa kattavaa tilastotietoa siitä, kuinka paljon, missä, miksi ja millaisissa muodoissa kouluväkivaltaa esiintyy. Siksi Helsingin kaupungin pitäisi suunnata resursseja tällaisen pohjatutkimuksen tekemiseen.

Pohjatiedon keräämisen lisäksi Helsingin kaupungin tulee tukea myös tutkimuksia, joiden avulla selvitetään, mitkä olemassa olevista keinoista ovat tehokkaimpia kiusaamistilanteiden ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuksen avulla voidaan selvittää, onko kannattavampaa kehittää jo olemassa olevia keinoja vai kehittää kokonaan uusia keinoja. Selvitystä joka tapauksessa tarvitaan.

Hyviä tutkimuksen kohteita voisivat olla esimerkiksi KiVa-koulujärjestelmä ja osaavatko koulut hyödyntää sitä oikein, opettajien kynnys ilmoittaa kiusaamistapauksista viranomaisille sekä koulupsykologi ja -kuraattoripalvelujen hyödyntäminen kiusaamisen yhteydessä.

Kun kaupungilla on käytössään kattavaa tutkimustietoa, pystytään energia ja resurssit käyttämään osuvasti niiden toimenpiteiden toteuttamiseen, joista on eniten apua.

Kaupunki tehostaa työntekijöidensä sisäistä valvontaa koulumaailmassa

Vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä on pääasiassa koulun rehtorilla sekä myös koulun opettajilla. Mikäli he eivät kykene täyttämään näitä velvollisuuksia, on kaupungin oma-aloitteisesti ryhdyttävä tekemään tutkintapyyntöjä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tiedotusta uhrien oikeuksista ja kiusaamisen vähentämisen keinoista lisätään

Koulujen on muistutettava niin oppilaille kuin heidän vanhemmilleen, että sekä fyysinen että henkinen kouluväkivalta ovat rikoksia, tapahtuipa se paikan päällä tai internetin maailmassa. Urheilla on oikeus hakea apua viranomaisilta, kuten poliisilta, ja uhreilla on oikeus vahingonkorvauksiin väkivallantekijöiltä.

Koulut tehostavat tutkintapyyntöjen ja lastensuojeluilmoitusten tekemistä

Monissa tapauksissa kiusaamiseen ja kiusaajien rikoskierteeseen ei saada ratkaisua koulun sisältä vaan ratkaisua on haettava myös ulkopuolelta. Väkivallantekijöistä koulut tekevät lastensuojeluilmoituksen ja tutkintapyynnön viipymättä.

Koulut ottavat itsepuolustustaitojen opettamisen osaksi liikunta- ja terveystiedon oppitunteja

Liikuntatuntien ja terveystiedon tuntien yhteydessä voitaisiin opettaa muun muassa hätävarjelun perusteista, siitä, missä tilanteessa se on sallittua sekä konkreettisia itsepuolustuskeinoja, joiden avulla voidaan minimoida tilanteesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot.

Kaupunki varmistaa, että uhri ei joudu vaihtamaan koulua kiusaamisen seurauksena

Viimesijaisena keinona tulisi kiusaajan vaihtaa koulua, eikä uhrin. Oikeudenmukainen ratkaisu ei ole se, että kouluväkivallan uhri vaihtaa koulua olosuhteiden pakosta, kun väkivallantekijä jää samaan kouluun terrorisoimaan muita kuin mitään ei ole tapahtunut. Tämän on muututtava. Nuorisoneuvosto tunnustaa, että väkivallantekijät ovat usein henkisesti pahoinvoivia ja heitäkin tulee auttaa. Nuorisoneuvosto ehdottaa, että kaupunki alkaa tarjota enemmän terapia- ja muita mielenterveyspalveluja sekä uhreille että kiusaajille.


Helsingin nuorisoneuvosto