Ungdomarnas initativ, Volter Kilpis park och staty till Tölö Nuorten aloite, Volter Kilven puisto ja patsas Töölöön

Lähetetty Kirjaamo Helsinki: sunnuntai 14. maaliskuuta 2021 14:58

Volter Kilpi var en av den största finska författaren. Hans magnum opus,
I salen på Alastalo, har ansetts som en av de bästa finska romaner, och
skäligen. Det finns ingen annan roman av Kilpis mästerstyckets mått.
Kilpi avsatte ett outplånligt spår i vår alla finländarens hjärtan.

Helsingfors uppgift är att minna vår nationens märkesmän och -kvinnor
och deras prestationer. Kilpi har påverkat finska litteratur så stärkt att det
är grundad att respektera honom.

Ett stärkt tema i Tölös ortnamn är kultur och finska kulturlivets
märkesmän och -kvinnor varför en park benämnd efter Kilpi passar
utmärkt just då. I Tölö finns det ännu onämnt parkområde, som
avgränsas av Mechelingatan, Råholmsvägen, Fältskarsgatan och
Sibeliusgatan. Vi föreslår att detta parkområde nämns Volter Kivis park
och där resas en staty av Volter Kilpi.

Volter Kilpi oli yksi suurimmista suomalaisista kirjailijoista. Hänen
pääteostaan Alastalon salissa on pidetty yhtenä parhaimmista
suomalaisista romaaneista, ja syystäkin. Kilven mestariteoksille ei ole
vertaista.

Kilpi jätti teoksillaan lähtemättömän jäljen kaikkien meidän
suomalaisten sydämiin. Helsingin tehtävänä on muistaa kansakuntamme
merkkihenkilöitä ja heidän saavutuksiaan. Kilpi on vaikuttanut Suomen
kirjallisuuteen niin vahvasti, että hänen kunnioittaminen on enemmän
kuin perusteltua.

Töölön paikannimistössä vahvana teemana on kulttuuri ja suomalaisen
kulttuurielämän merkkihenkilöt, joten Kilven nimeä kantava puisto ja
patsas sopisi erinomaisesti juuri sinne. Töölössä on vielä nimeämätön
puistoalue, joka rajautuu Mechelininkatuun, Rajasaarentiehen,
Vältskärinkatuun ja Sibeliuksenkatuun. Ehdotamme, että kyseinen
puistoalue nimetään Volter Kiven puistoksi ja että sinne pystytetään
Volter Kiven patsas. Vaihtoehtoinen paikka muistomerkille voisi olla
esimerkiksi Töölön Kirjailijanpuistossa.

Miro Maaranen
ungdomsrådets sekreterare
nuorisoneuvoston sihteeri

Lauri Pyykkö
ungdomsrådets sekreterare 2019
nuorisoneuvoston sihteeri 2019

Verneri Hirn
stadsmiljösektorgruppens ordförande i ungdomsrådet
kaupunkiympäristön toimialaryhmän puheenjohtaja nuorisoneuvostossa

Victor Ocampo
kultur- och fritidsektorgruppens temporära ordförande i ungdomsrådet
kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialaryhmän tilapäinen puheenjohtaja
nuorisoneuvostossa

 

VASTAUS

3.6.2021

Ungdomsinitiativet om Volter Kilpis park och staty till Tölö – Nuorten aloite Volter Kilven puistosta ja patsaasta Töölöön

Tack för ert initiativ! Det är fint att en framstående person inom den finska litteraturen har inspirerat er att komma med ett initiativ.

Jag bad stadsmuseet och namnkommittén om värderingar gällande namngivning av parken och anskaffning av en staty. Värderingarna finns som bilagor.

Den del av parken som ni föreslår hör till Sibeliusparken, men namnkommittén kom på att Volter Kilpis namn kan användas exempelvis i Brändö, där han bodde på 1910-talet. Volter Kilpis namn finns nu i namnbanken i väntan på ett lämpligt objekt.

I fråga om statyn kom stadsmuseet med tråkiga budgetnyheter, och medel för anskaffning av en staty finns inte inom synhåll. Stadsmuseet påminde dock att till exempel föreningar kan främja staty- eller andra minnesprojekt.

Det var för mig en intressant och ny uppgift att Volter Kilpi gjorde en så pass lång bibliotekskarriär i Helsingfors. I väntan på att namnbanken går i uppfyllelse hade namnkommittén en idé som jag tyckte lät bra: Det lönar sig att tillsammans med Helsingfors universitets bibliotek eller Helsingfors stadsbibliotek fundera huruvida det i bibliotekens lokaler finns en plats som kan uppkallas efter Volter Kilpi. Hedrandet av minnet kan också inledas genom att komma med idéer kring ett evenemang med stadsbiblioteket. Jag skickade initiativet till sektorchefen i kulturoch fritidssektorn Tommi Laitio och chefen för bibliotekstjänsterna Katri Vänttinen, med vilka ordnandet av ett evenemang kan diskuteras.

Tack än en gång för ett bra initiativ och trevlig sommar!

 

Nuorten aloite Volter Kilven puistosta ja patsaasta Töölöön

Kiitos aloitteestanne! Hienoa, että suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilö on inspiroinut teitä tekemään aloitteen.

Pyysin kaupunginmuseolta ja nimistötoimikunnalta arvioita puiston nimeämisestä ja patsaan hankkimisesta. Arviot ovat liitteinä.

Ehdottamanne puiston osa kuuluu Sibeliuspuistoon, mutta nimistötoimikunta keksi, että Volter Kilven nimeä voisi käyttää esimerkiksi Kulosaaressa, jossa hän asui 1910-luvulla. Volter Kilven nimi on nyt nimipankissa odottamassa sopivaa kohdetta.

Patsaan suhteen kaupunginmuseolla oli ikäviä budjetti-uutisia, eikä rahaa patsaan hankkimiseen ole näköpiirissä. Kaupunginmuseo kuitenkin muistutti, että esimerkiksi yhdistykset voivat edistää patsas- tai muita muisto-hankkeita.

Oli itselleni kiinnostava ja uusi tieto, että Volter Kilpi on tehnyt niin pitkän kirjastouran Helsingissä. Nimipankin realisoitumista odotellessa nimistötoimikunnalla oli mielestäni hyvä idea: Helsingin yliopiston kirjaston tai Helsingin kaupunginkirjaston kanssa kannattaisi miettiä, olisiko kirjastojen tiloissa Volter Kilven mukaan nimettävää paikkaa. Muistamisen voisi myös aloittaa ideoimalla tapahtuman kaupunginkirjaston kanssa. Lähetin aloitteenne kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitiolle ja kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttiselle, joiden kanssa voisi miettiä tapahtuman järjestämistä.

Kiitos vielä hyvästä aloitteesta ja hyvää kesää!

Upplysningar – lisätiedot Anna Villeneuve, stadssekreterare – kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045, anna.villeneuve(a)hel.fi

Anni Sinnemäki, biträdande borgmästare – apulaispormestari

 

Liitteet:

 

Helsingfors stadsmuseums utlåtande om ungdomsinitiativet i vilket man föreslår Volter Kilpis park och staty till Tölö

Stadskansliet har bett stadsmuseet om ett utlåtande om  ungdomsinitiativet, daterat 15.3.2021, i vilket man föreslår Volter Kilpis park och staty till Tölö. Stadsmuseet har bekantat sig med initiativet som ungdomsrådets sekreterare Miro Maaranen, ungdomsrådets sekreterare 2019 Lauri Pyykkö, ordföranden för stadsmiljöns sektorgrupp i ungdomsrådet Verneri Hirn och tf ordföranden för kulturoch fritidens sektorgrupp i ungdomsrådet Victor Ocampo har tagit fram. I enlighet med sin grunduppgift granskar stadsmuseet initiativet ur ett perspektiv av kulturhistoriskt värnande och framför det följande som sin ståndpunkt:

Enligt initiativet: ”Volter Kilpi var en av den största finska författaren. Hans magnum opus, I salen på Alastalo, har ansetts som en av de bästa finska romaner, och skäligen. Det finns ingen annan roman av Kilpis mästerstyckets mått. Kilpi avsatte ett outplånligt spår i vår alla finländarens hjärtan. Helsingfors uppgift är att minna vår nationens märkesmän och -kvinnor och deras prestationer. Kilpi har påverkat finska litteratur så stärkt att det är grundad att respektera honom. Ett stärkt tema i Tölös ortnamn är kultur och finska kulturlivets märkesmän och -kvinnor varför en park benämnd efter Kilpi passar utmärkt just då. I Tölö finns det ännu onämnt parkområde, som avgränsas av Mechelingatan, Råholmsvägen, Fältskarsgatan och Sibeliusgatan. Vi föreslår att detta parkområde nämns Volter Kivis park och där resas en staty av Volter Kilpi. Ett annat platsalternativ för minnesmärket kan vara till exempel Författarparken i Tölö.”

Stadsmuseet tackar initiativtagarna för intresset och ivern för det egna och finska kulturarvet och för att göra det känt. Det är mycket viktigt och glädjande att det bland ungdomarna finns vilja och energi att lyfta fram frågor som de själv anser viktiga, såsom i det här fallet minnet av författaren Volter Kilpi. I Helsingfors namnbestånd har platser uppkallats efter meriterade personer inom litteraturen och kulturen just i Tölö, såsom det även konstateras i initiativet. Parkområdet som i initiativet föreslås bli uppkallat efter Volter Kilpi är dock officiellt en del av Sibeliusparken. Området som i detaljplanen från år 1926 upptas som park fick först namnet Hummelvikens naturpark eller Kinnekulleparken. Sitt nuvarande namn fick parken år 1945 för att hedra kompositörmästaren Jean Sibelius på 80-årsdagen.

Nuförtiden görs namnförslagen för platsnamn i Helsingfors stad av namnkommittén som består av sakkunniga i olika branscher. En gata, öppen plats eller park kan uppkallas efter en person. I fråga om minnesnamn följs följande principer; personens verksamhet anses allmänt värd att komma ihåg, personen har ett betydande, positivt samband med platsen och personen är född i Helsingfors eller har bott här en stor del av sitt liv eller utfört ett betydande livsverk i Helsingfors. I planeringen av namn är det önskvärt att namnet som ges har en stabil lokalhistorisk eller annan miljörelaterad förankring. Etablerade namn ändras inte utan särskilda, vägande skäl.

Volter Kilpi härstammar kraftigt från den västfinska skärgårdssocken Gustavs och skolåren förknippas med Åbo. Kilpi betonade också sin västfinska härkomst, trots att han verkade i mer än två decennier i Helsingfors. Även utgivningen av verket I salen på Alastalo infaller tidsmässigt till ett skede då Volter Kilpi hade återvänt till Åbo. Minnet av Kilpi har tidigare hedrats år 1974 med en minnesplakett på Volter Kilpis hem i Åbo och år 1995 med en minnessten vid födelsehemmet i Löpö i Gustavs. I Åbo har minnet av Kilpi hedrats också genom att namnge Volter Kilpis gata. År 1988 grundades Volter Kilven Seura för att främja författarens välkändhet och från och med år 1999 har ordnats litteraturveckan Volter Kilpi Kustavissa, ett multikonstnärligt litteraturevenemang som tillägnas författaren Volter Kilpi. Det är dock sant att minnet av Volter Kilpi inte har hedrats på ett särskilt sätt i Helsingfors.

Stadsmuseet konstaterar beklagande att det i budgeten för stadsmuseet, som tidigare har ansvarat för märkningen av Helsingfors olika kulturhistoriskt betydande byggnader, objekt och sevärdheter, inte under flera år har funnits medel för uppförande eller underhåll av minnes- eller informationstavlor av något som helst slag. Stadsmuseet påminner dock att även privata aktörer och olika slags föreningar väl kan agera till förmån för evenemang eller saker som de betraktar värdefulla och till exempel tillsätta en kommitté för att främja projektet. I fråga om Volter Kilpi kan något märkesår som hänför sig till författarens liv och karriär vara en lämplig tidpunkt med tanke på ett minnesärende av det här slaget.

Stadsmuseet påminner dock att underhållsansvaret hör till sammanslutningen eller personen som fört upp minnesmärket eller – tavlan, så länge som en sådan ansvarig part existerar. De större minnesmärkena finns ofta i allmänna områden på stadens mark och då ansvarar staden i regel för underhållet av omgivningarna kring minnesmärkena.

Det viktiga är att finna utomstående parter för att möjliggöra minnesmärket finansiellt och förverkliga ett lyckat utseende, samt att i ett så tidigt skede som möjligt etablera ett samarbete mellan alla aktörer i projektet.

Upplysningar Anne Salminen, forskare, telefon: 310 36501 anne.salminen(a)hel.fi

Johanna Björkman, tf chef för kulturmiljön

 

Helsingin kaupunginmuseon lausunto nuorten aloitteesta, jossa esitetään Volter Kilven puistoa ja patsasta Töölöön

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa nuorten 15.3.2021 päivätystä aloitteesta, jossa esitetään Volter Kilven puistoa ja patsasta Töölöön. Kaupunginmuseo on tutustunut nuorisoneuvoston sihteeri Miro Maarasen, nuorisoneuvoston sihteeri 2019 Lauri Pyykön, kaupunkiympäristön toimialaryhmän puheenjohtaja nuorisoneuvostossa Verneri Hirnin ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialaryhmän tilapäinen puheenjohtaja nuorisoneuvostossa Victor Ocampon laatimaan aloitteeseen. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee aloitetta kulttuurihistorian vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Aloitteen mukaan: ”Volter Kilpi oli yksi suurimmista suomalaisista kirjailijoista. Hänen pääteostaan Alastalon salissa on pidetty yhtenä parhaimmista suomalaisista romaaneista, ja syystäkin. Kilven mestariteoksille ei ole vertaista. Kilpi jätti teoksillaan lähtemättömän jäljen kaikkien meidän suomalaisten sydämiin. Helsingin tehtävänä on muistaa kansakuntamme merkkihenkilöitä ja heidän saavutuksiaan. Kilpi on vaikuttanut Suomen kirjallisuuteen niin vahvasti, että hänen kunnioittaminen on enemmän kuin perusteltua. Töölön paikannimistössä vahvana teemana on kulttuuri ja suomalaisen kulttuurielämän merkkihenkilöt, joten Kilven nimeä kantava puisto ja patsas sopisi erinomaisesti juuri sinne. Töölössä on vielä nimeämätön puistoalue, joka rajautuu Mechelininkatuun, Rajasaarentiehen, Vältskärinkatuun ja Sibeliuksenkatuun. Ehdotamme, että kyseinen puistoalue nimetään Volter Kiven puistoksi ja että sinne pystytetään Volter Kiven patsas. Vaihtoehtoinen paikka muistomerkille voisi olla esimerkiksi Töölön Kirjailijanpuistossa.”

Kaupunginmuseo kiittää aloitteentekijöiden kiinnostusta ja innostusta omaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön ja sen tunnetuksi tekemiseen. On todella tärkeää ja ilahduttavaa, että nuorisosta löytyy halua ja tarmoa nostaa esiin heidän itsensä merkitykselliseksi kokemiaan aiheita, kuten tässä tapauksessa kirjailija Volter Kilven muistaminen. Helsingin paikannimistössä kirjallisuuden ja yleensä kulttuurin saralla ansioituneiden henkilöiden mukaan on paikkoja nimetty runsaasti juuri Töölössä, aivan kuten aloitteessa todetaan. Volter Kilven mukaan aloitteessa nimettäväksi esitetty puistoalue on virallisesti kuitenkin osa Sibeliuksen puistoa. Vuonna 1926 asemakaavassa puistoksi määritelty alue sai ensin nimekseen Humallahden luonnonpuisto eli Kinnekullan puisto. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1945 säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 80-vuotispäivän kunniaksi.

Nykyisin Helsingin kaupungin paikannimistä nimiesitykset tekee eri alojen asiantuntijoista koostuva nimistötoimikunta. Katu, aukio tai puisto voidaan nimetä henkilön mukaan. Muistonimien antamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita; henkilön toiminta on yleisesti tunnustettu muistamisen arvoiseksi, henkilö liittyy merkittävällä tavalla nimettävään paikkaan ja henkilö on syntynyt tai asunut merkittävän osan elämästään tai tehnyt merkittävän elämäntyön Helsingissä. Nimiä suunniteltaessa pyrkimyksenä on, että annettavalla nimellä on vankka paikallishistoriallinen tai muu ympäristöön liittyvä perusta. Myöskään käytössä olevaa nimeä ei muuteta ilman erityistä, painavaa syytä.

Volter Kilven sukujuuret ovat syvällä länsisuomalaisessa Kustavin saaristopitäjässä ja kouluvuodet liittyvät puolestaan Turkuun. Kilpi myös korosti omaa länsisuomalaista laatuaan, vaikka hän vaikuttikin Helsingissä yli kaksikymmentä vuotta. Myös Alastalon salissa –teoksen julkaisu ajoittuu vaiheeseen, jolloin Volter Kilpi oli palannut takaisin Turkuun. Kilpeä onkin aiemmin muistettu vuonna 1974 Volter Kilven viimeiseen kotitaloon kiinnitetyllä muistolaatalla Turussa ja Kustavin Laupuksessa syntymätalon kohdalle vuonna 1995 sijoitetulla muistokivellä. Turussa Kilpeä on muistettu myös nimeämällä Volter Kilven katu. Vuonna 1988 perustettiin Volter Kilven Seura edistämään nimikkokirjailijansa tunnettuutta ja vuodesta 1999 lähtien on vietetty Volter Kilpi Kustavissa –kirjallisuusviikkoa, joka on kirjailija Volter Kilvelle omistettu monitaiteinen kirjallisuustapahtuma. Totta kuitenkin on, ettei Helsingissä ole erityisellä tavalla muistettu Volter Kilpeä.

Kaupunginmuseo toteaa valittaen, että aiemmin Helsingin erilaisten kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten, kohteiden ja nähtävyyksien merkitsemisestä vastanneen kaupunginmuseon budjetissa ei useiden vuosien ajan ole ollut varoja minkäänlaisten muisto- tai infotaulujen pystyttämiseen tai kunnossapitoon. Kaupunginmuseo kuitenkin muistuttaa, että myös yksityiset tahot ja erilaiset yhdistykset voivat hyvin toimia arvokkaaksi kokemansa tapahtuman tai asian puolesta ja perustaa esimerkiksi toimikunnan hanketta eteenpäin viemään. Volter Kilven kohdalla jokin tuleva kirjailijan elämään ja uraan liittyvä merkkivuosi saattaisi olla otollinen ajankohta tämänkaltaista muistamista ajatellen.

Kaupunginmuseo kuitenkin muistuttaa, että hoitovastuu kuuluu muistomerkin tai –taulun asettaneelle yhteisölle tai henkilölle niin kauan kuin tällainen vastuutaho on olemassa. Kookkaammat muistomerkit sijaitsevat usein yleisillä alueilla kaupungin maalla ja tällöin kaupunki pääsääntöisesti vastaa kuitenkin muistomerkkien ympäristöjen hoidosta.

Keskeistä on ulkopuolisten tahojen löytäminen muistomerkin taloudelliseksi mahdollistajaksi ja onnistuneen ulkoasun toteuttamiseksi sekä mahdollisimman varhainen yhteistyö kaikkien hankkeeseen liittyvien toimijoiden kesken.

Lisätiedot Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501, anne.salminen(a)hel.fi

Johanna Björkman, ts. kulttuuriympäristöpäällikkö

 

Namnkommitténs utlåtande om ett initiativ från ungdomar om att hedra Volter Kilpi i namnbeståndet i Helsingfors

Namnkommittén har gett ett utlåtande till stadskansliet:

Namnkommittén hänvisar till Helsingfors stads principer kring memorialnamn. Man kan överväga att hedra en person med ett memorialnamn till exempel om hen utfört ett betydande livsverk i Helsingfors, nationellt eller internationellt. Stadens principer för memorialnamn följer FN:s och finska språknämndens rekommendationer.

Författaren och överbibliotekarien Volter Adalbert Kilpi (ursprungligen Ericsson, 1874–1939) föddes i Gustavs. I början av 1900-talet arbetade han i ett par årtionden vid Helsingfors universitetsbibliotek, studentkårens bibliotek vid Helsingfors universitet samt Helsingfors stadsbibliotek. Sin längsta oavbrutna karriär gjorde han vid Åbo universitets bibliotek där han började arbeta 1920. Vid sidan om biblioteksarbetet skapade han kontinuerligt sin egen bana inom skönlitteratur. I sin ungdom verkade han även som kulturkritiker.

Namnkommittén anser att Volter Kilpis produktion visserligen är nationellt erkänd och betydelsefull, och för den delen uppfyller han kraven som ställs på memorialnamn. Kilpis säregna skönlitteraturproduktion har ändå inte en präglande anknytning varken till Helsingfors i allmänhet eller mer specifikt till Bortre Tölö, dvs. den stadsdel som föreslås i initiativet. Platsen som enligt förslaget skulle ges namn efter Volter Kilpi – grönområdet mellan Mechelingatan, Råholmsvägen, Hummelsgatan, Fältskärsgatan och Sibeliusgatan – är en del av Sibeliusparken. Enligt principen för namnplanering ska existerande namn inte ändras utan särskilt vägande skäl som t.ex. har med räddningssäkerheten att göra. Det är inte heller kutym att namnge mindre delar av en stor park.

Namnkommittén tackar för initiativet och beslutar att godkänna Volter Kilpis namn i den s.k. namnbanken för eventuell senare användning ifall det dyker upp en lämplig plats som behöver ett namn och som har anknytning till Volter Kilpis liv. Sådana platser kan finnas t.ex. på Brändö där Volter Kilpi bodde på Pilviksvägen – som idag heter Wäinö Aaltonens väg – på 1910-talet. Kilpi ägde sitt hus ännu under sina år i Åbo.

Namnkommittén föreslår att initiativtagarna utreder andra möjligheter att hedra Kilpis minne och göra hans arv känt. Några alternativ är att ordna ett evenemang till hans ära, eller att försöka hitta ett utrymme som ligger i Helsingfors stadsbiblioteks eller universitetsbiblioteks lokaler och som skulle kunna ges namn efter Volter Kilpi.

Namnkommittén beslöt att justera protokollet för den här delen genast vid mötet.

Upplysningar Johanna Lehtonen, namnplanerare, telefon: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi

 

Nimistötoimikunnan lausunto nuorten aloitteesta, joka koskee Volter Kilven muistamista Helsingin nimistössä

Nimistötoimikunta antoi lausunnon kaupunginkanslialle:

Nimistötoimikunta viittaa Helsingin kaupungin vakiintuneisiin nimeämisperiaatteisiin. Niiden mukaan jonkin kohteen nimeämistä henkilön muistoksi voidaan harkita, jos henkilö on esimerkiksi tehnyt Helsingissä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän elämäntyön. Kaupungin muistonimiperiaatteet noudattavat YK:n ja suomen kielen lautakunnan suosituksia.

Kustavilaissyntyinen kirjailija, ylikirjastonhoitaja Volter Adalbert Kilpi (aik. Ericsson, 1874–1939) työskenteli 1900-luvun alussa parin vuosikymmenen ajan Helsingin yliopiston kirjaston, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston ja Helsingin kaupunginkirjaston palveluksessa. Pisimmän yhtäjaksoisen työuran hän teki vuodesta 1920 alkaen Turun suomalaisen yliopiston kirjastossa. Kirjastotyön ohella hän loi kaiken aikaa omaa kaunokirjallista ja nuorempana myös  kulttuurikriitikon uraansa.

Nimistötoimikunta toteaa, että Volter Kilven tuotanto on kansallisesti tunnustettua ja merkittävää, ja näiltä osin Volter Kilpi täyttää muistonimille annetut kriteerit. Hänen omaperäisen kaunokirjallisen tuotantonsa teemat eivät liity leimallisesti Helsinkiin eivätkä erityisesti TakaTöölöön. Nuorten aloitteessa ehdotettu Volter Kilven nimikkopaikka – Mechelininkadun, Rajasaarentien, Humalistonkadun, Välskärinkadun ja Sibeliuksenkadun väliin jäävä viheralue – on osa laajempaa Sibeliuksenpuistoa. Nimistönsuunnittelussa noudettavan periaatteen mukaan käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityisen painavia, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyviä perusteita. Tapana ei ole myöskään nimetä puiston osia eri nimillä.

Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja päättää hyväksyä Volter Kilven nimen niin sanottuun nimipankkiin mahdollista myöhempää käyttöä varten, kun jokin sopiva, aiemmin nimeämätön ja Kilven elämään liittyvä kohde tulee nimettäväksi. Tällainen voi tulla mahdolliseksi esimerkiksi Kulosaaressa, jossa Volter Kilpi asui 1910-luvulla silloisella Pajulahdentiellä, nykyisellä Wäinö Aaltosen tiellä. Kilpi omisti talon vielä Turunvuosinaan.

Nimistötoimikunta suosittaa aloitteentekijöitä myös selvittämään vaikkapa nimikkotapahtuman järjestämistä tai muita muistamisen ja tunnetuksi tekemisen tapoja. Esimerkiksi voisi selvitellä jonkin Helsingin yliopiston kirjaston tai Helsingin kaupunginkirjaston tiloissa sijaitsevan paikan nimeämistä Volter Kilven mukaan.

Nimistötoimikunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Lisätiedot Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386, johanna.lehtonen(a)hel.fi

 

Tila:
PROCESSED
[fbcomments]