Talouskasvatuksen lisääminen kouluissa

Suomalaiset ovat lottoajia, eivät sijoittajia. Veikkauksen peleihin kulutetaan vuodessa noin 3 miljardia euroa, eli noin 500 euroa jokaista suomalaista kohden. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna ongelma on suuri; miljardeittain kansalaisten työllä ja vaivalla ansaitsemaa rahaa menee hukkaan rahapeleihin kuviteltujen voittojen toivossa. Todellisuudessa asiathan ovat täysin toisin, keskimäärin rahapelejä pelaamalla häviää, eikä voita.

Sijoittaminen, taasen, on yleisesti ottaen taloudellisesi kannattavaa. Kun katsotaan esimerkiksi osakesijoittamisen historiaa yli vuosisadan ajalta, nähdään heti, että osakekurssit ovat menneet ylöspäin. Tätä pitkäaikaista trendiä ei ole kääntänyt 1930-luvun suuri lama, eikä 1990-luvun lama, eikä edes vuoden 2008 talouskriisi. Esimerkiksi Helsingin pörssin osakkeet tuottivat aikavälillä 1999-2019 6,1 % vuodessa. Kaikista myllerryksistä on lopulta toivuttu. Sijoittaminen tuo vaurautta niin itse sijoittajalle kuin myös yhteiskunnalle talouskasvun muodossa.

Onkin valitettavaa, ettei kouluissa opeteta säästämisen ja sijoittamisen merkityksestä. Yhteiskuntaopin tunneilla ei opeteta paljoakaan sijoittamisesta. Ei olekaan ihme, että nuoret lankeavat rahapelifirmojen satumaisia voittoja lupaileviin mainoksiin. Kouluissa tuleekin opettaa entistä enemmän taloustaitoja sekä säästämisen ja sijoittamisen merkitystä esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla. Opetuksen tulisi olla myös pitkäjänteistä, eikä se saisi jäädä vain opettajan ohimeneväksi huomautukseksi – asiaksi muiden joukossa. Säästämisen ja sijoittamisen tärkeyttä on toistettava jo ala-asteelta alkaen!

Miro Maaranen
toimialaryhmän puheenjohtaja
Helsingin nuorisoneuvosto

Tila:
PROCESSED
Vastaus:

13.5.2020

TALOUSKASVATUKSEN LISÄÄMINEN KOULUISSA

Hei,

Kiitän sinua aloitteestasi! Kaikkien tarvitsemia tulevaisuustaitoja ovat rahankäyttö ja budjetointi, säästäminen, sijoittaminen ja kestävä kuluttaminen. Opittavaa on varhaislapsuudesta aikuisuuteen saakka.

Kysyin aloitteestasi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, joka vastasi taloustaitojen opettaminen olevan kodin ja koulun yhteinen asia. Lausunnossa todetaan seuraavaa:

"Koulun tehtävä on varmistaa, että jokainen nuori saa opetussuunnitelman mukaisesti talousosaamisen perustaidot. Nämä taloustaidot on myös kirjattu opetussuunnitelmiin, ja niitä harjoitellaan koulussa huomioiden oppijan ikä ja kehitystaso. Perusopetuksen uudistunut opetussuunnitelma (2014) antaa taloustaitojen opettamiselle hyvät lähtökohdat. Talousosaaminen on
sisäänkirjoitettu opetussuunnitelmiin, ja taloustaidot tukevat entistä vahvemmin osaksi eri oppiaineita esimerkiksi kotitalouden ja matematiikan tunneilla. Taloutta käsitellään myös historiassa, kun opiskellaan talousjärjestelmiä eri aikakausina, ja sitä, miten talous on liittynyt sotien syttymisen syihin.

Viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan taloustietoa opetetaan nyt osana yhteiskuntaoppia myös alaluokilla. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on kirjattu, että oppilaat tutustuvat kestävän kuluttamisen käytäntöihin ja pohtivat säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitystä ja harjoittelevat niitä. Lisäksi oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen sekä mainonnan ja median vaikutusten tarkasteluun. Kuudesluokkalaisilla on mahdollista vierailla Nuoret ja talous, TAT:in Yrityskylässä, jossa oppilaat pääsevät toimimaan omassa valitsemassaan ammatissaan ja mm. miettivät myös miten omat rahat saadaan riittämään.

Yläkoulun yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa (2014) sanotaan, että yhteiskuntaopissa perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Kouluopetuksessa ei keskitytä pelkästään oman talouden hallinnan opetteluun, koska myös yhteiskunnan toiminnan ja talouspolitiikan ymmärtäminen on tärkeää. On tiedettävä, miten raha ja talous liittyvät koko yhteiskunnan toimintaan. Yhdeksännen luokan sisällöissä on kirjattu, että oppilasta ohjataan vastuulliseen rahankäyttöön, tulojen ja menojen hallintaan sekä talouden peruskäsitteiden hallintaan. Opetussuunnitelmassa on myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kuten esimerkiksi arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys, joihin sisältyy näitä samoja asioita. Yhdeksäsluokkalaisille on myös tarjolla TAT:in Yrityskylä -oppimiskokonaisuus, jossa saadaan myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Yrityskylä perustuu myös opetussuunnitelmaan.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 oppilas työelämään tutustumisjaksojen aikana vahvistaa kokemuksiaan työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä sekä saa lisää valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Saadut kokemukset tukevat myös nuorta, kun hän mietti koulutusvalintaansa. Lisäksi työelämään tutustuminen auttaa oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.

Lukio-opinnoissa talouden aihealueita käsitellään monipuolisesti mm. matematiikan ja yhteiskuntaopin kursseilla. Nykyisessä ja uudessa opetussuunnitelmassa (2021) on talousmatematiikan kurssit, joiden myötä opiskelija syventää prosenttilaskennan taitojaan, ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä, kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun, vahvistaa Iaskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun sekä soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt kurssilla ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-ja verotuslaskelmat. Lukion yhteiskuntaopissa Taloustieto-kurssin keskeisiä sisältöjä on mm. oman talouden hoito, rahoitusmarkkinat, säästäminen ja sijoittaminen sekä kestävän talouskasvun lähtökohdat. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen. Lisäksi kurssin käytyään opiskelija ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa, tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita.

Ammatillisessa koulutuksessa kartutetaan myös talousosaamisen taitoja monipuolisesti. Ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat suunnittelevat omaa talouttaan, arvioivat siihen liittyviä riskejä ja hankkivat kestävää kehitystä edistävää osaamista osana yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opintojaan. Matematiikka ja matematiikan soveltaminen (MLMA) sisältää talousmatematiikkaa, johon perehdytään oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa. Työpaikalla järjestettävä koulutus lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Opetushallituksessa on parhaillaan käynnissä työ, jossa tarkoituksena on rakentaa selkeä kokonaisuus yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osa-alueisiin. Kokonaisuuden suorittava opiskelija voisi kartuttaa talousosaamistaan tai kestävän kehityksen osaamistaan, ja vahvistaa erityisesti oman talouden hallintataitoja, lainanotto-, säästämis- ja vero-osaamista sekä henkilökohtaisen elämäntavan kestävyyden, kiertotalouden ja vastuullisen toiminnan ymmärtämistä. Valmiit kokonaisuudet julkaistaan syksyllä 2020.

Oppilaitokset ja koulut voivat vahvistaa osana koulun opetusta yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa esimerkiksi hyödyntämällä Nuori yrittäjyys ry:n (NY) ohjelmia, joissa on huomioitu eri kouluasteiden opetussuunnitelmia. Alakouluohjelmissa on 4-6 luokkalaisille tarjolla Mitä ihmiset tekevät - opintokokonaisuus, jossa kannustetaan lapsia tutustumaan niin oman lähiympäristön toimintaan, eri ammatteihin, päätöksentekoon kuin talouden kiertokulkuun. Yläkoululaisille on mahdollista Oma talous -ohjelmassa harjoitella työelämävalmiuksia ja tutustua talouslukutaitoon. Toisella asteella ja korkea-asteella opiskeleva voi valita Vuosi yrittäjänä -ohjelman, jolloin perustetaan oikealla rahalla toimiva NY-yritys. Ohjelmassa harjoitellaan teoriaa ja käytäntöä yhdistämällä yrittäjyyden taitoja, ja yrittäjämäistä asennetta sekä työelämätaitoja.

Prosenttilaskujen lisäksi täytyy siis hallita myös se, miten paljon arki maksaa ja miten paljon voi ottaa lainaa, jotta selviää arjesta. Samoin tulee tietää, että vakuudettomat kulutusluotot eli pikavipit eivät ole keino hankkia rahaa tai maksaa ostoksia. Nuoren tulee myös ymmärtää, että rahan käyttö erilaisiin rahapeleihin ei tuo toivottua äkkirikastumista. Säästämisen opettelu on tärkeää sekä myös esimerkein osoittaa, että pienenkin rahasumman voi sijoittaa ja siten saada sijoituksilleen tuottoa.

Tällä hetkellä voimassa olevat opetussuunnitelmat eri kouluasteilla pitävät sisällään monipuolista talousosaamisen opiskelua erilaisin työtavoin. Opiskelua voidaan tarpeen ja myös oppijoiden kiinnostuksen mukaan täydentää opetukseen sopivilla ja tarkoituksenmukaisilla lisämateriaaleilla ja työskentelytavoilla. Talousosaamisesta kiinnostunut nuori voi myös etsiä lisätietoja esimerkiksi Nuoret ja talous TAT:in verkkosivuilta sekä tralla.fi - tai Nuori yrittäjyys -nettisivuilta."

Aiemminkin olen vastannut aloitteeseen talouskasvatuksesta pitäväni sitä tärkeänä ja kannustan edelleen siihen, että Helsingin kouluissa vahvistetaan eri opettajien välistä yhteistyötä talousosaamisen ja sijoittamisen opettamisessa sekä hyödynnetään kattavaa opetusmateriaalia ja yhteistyömahdollisuuksia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Talousosaamista ja sijoittamista on mielekästä opettaa osana eri oppiaineiden opetusta ilmiöpohjaisina oppimiskokonaisuuksina.

Lisätiedot: Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin 09 310 36046, anja.vaIIittu(a)he|.fi

Annika Naski, pedagoginen asiantuntija, puhelin 09 310 88047, annika.naski(a)heI.fi

Ystävällisin terveisin
Pia Pakarinen
Apulaispormestari


Kategoria:
Koulu ja opiskelu
[fbcomments]