Parempaa alkoholikasvatusta kouluihin

Haluan aloittaa tämän aloitteen kertomalla eräästä episodista, mikä tapahtui eräässä Prismassa vappuna:

Olin ostamassa simaa, tuota perinteistä vapun juhlajuomaa. Kuten tiedetään, simassahan ei erityistä alkoholisisältöä ole, kyseisessä pullossa 0,7 tilavuusprosenttia, eikä tarkoitukseni ollut mitenkään juopua – eikä se oikein olisi ollut mahdollistakaan. Hämmästykseni olikin suuri, kun kassa pyysi henkilöllisyystodistusta. Lopputuloksen voi jo arvata: sima jäi kassalle. Tilanne on sinänsä varsin erikoinen, sillä Suomen lainsäädännön mukaan alkoholijuomana pidetään vain niitä aineita, jotka sisältävät yli 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Toisin sanoen, alle 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä juomia, kuten esimerkiksi simaa tai alkoholittomia oluita tai siidereitä, saa myydä alle 18-vuotiaille. Kuitenkin, kaupat useimmiten kieltäytyvät myymästä edellä mainittuja tuotteita alaikäisille vedoten esimerkiksi “lasten suojeluun alkoholin haitoilta”.

Vaikka tämä ei niinkään kaupungin päätäntävaltaan kuulu, kuvastaa tilanne vahvasti suomalaisten suhtautumista alkoholiin. Se nähdään ”peikkona”, pahana asiana, jolta kansalaisia tulisi suojella. Mielikuva on yleinen kaikkialla – se hallitsee julkista keskustelua, lainsäädäntötoimia ja kouluopetusta. Kyseinen mielikuva ja sitä seuraavat uskomukset kumpuavat koulusta ja siitä, miten meitä jo lapsena ja nuorena opetetaan alkoholiin suhtautumaan.

Opetus kouluissa keskittyy pitkälti liiallisen alkoholinkäytön vaaroista pelottelemiseen. Opettajat puhuvat siitä, kuinka – kärjistäen – yksikin tippa muuttaa sinut alkoholia himoavaksi hirviöksi, joka kuluttaa kaiken hereilläoloaikansa juomiseen, ja joka menettää kaikki ihmissuhteensa, työpaikkansa ja jonka elämä tuhoutuu tämän yhden pienen tipan takia. Onko tämä se suunta, mihin me haluamme nuoremme opettaa?

Suurin osa alkoholin huonoista puolista keskittyy nimenomaan humalahakuiseen juomiseen. Valitettavaa on, että suomalainen yhteiskunta hetkellä rohkaisee nuoria humalahakuiseen juomiseen, vaikkakin tahtomattaan. Alkoholi nähdään ikään kuin salaisena ja kiehtovana asiana. Sen lisäksi, alaikäisten on hankala saada mietoja alkoholijuomia tai edes täysin alkoholittomia oluita, siidereitä tai viinejä. Sitten kun niitä saadaan, juodaan kuin kirjaimellisesti viimeistä päivää, sillä seuraavasta mahdollisuudesta ei ole tietoa.

Tämähän ei ole vastuullista alkoholinkäyttöä. Suomalaisten suhtautuminen alkoholiin on päinvastainen esimerkiksi monin Keski-Euroopan maihin. Esimerkiksi Saksassa jo 14-vuotiaat voivat nauttia mietoja tislaamattomia alkoholijuomia, kuten olutta, siideriä tai viiniä, ravintoloissa ja muissa anniskelualueissa huoltajansa kanssa. 16-vuotiaat voivat nauttia näitä juomia yksin, ja 18-vuotiaat voivat nauttia kaikkia alkoholijuomia, myös tislattuja. Jopa Tanskassa, joka on Pohjoismaa, ikäraja miedoille alkoholijuomille on 16 vuotta! Tämä opettaa ihmiset jo nuorena vastuullisiksi alkoholinkäyttäjiksi, joiden tarkoitus ei ole niinkään humaltua humaltumisen takia, vaan viettää mukavaa aikaa.

Vastuullisella alkoholinkäytöllä on myös positiivisia vaikutuksia terveydelle. Harvardin yliopisto on todennut, että yli sata tieteellistä tutkimusta osoittavat, että alkoholinkäyttö pienissä ja keskisuurissa määrissä laskee riskiä kuolla sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja muihin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin noin 25-40 prosentilla. Myös 2-tyypin diabeteksen riski vähenee.

Myös sosiaaliset vaikutukset ovat selviä. Vastuullinen alkoholinkäyttö parantaa henkilön ihmissuhteita ja tuo heille uusia ystäviä. Alkoholi kuuluu vahvasti sosiaaliseen kanssakäymiseen – iloon, onnistumisiin, juhlintaan, elämään.

Kouluissa onkin siirryttävä moderniin alkoholikasvatukseen, jossa korostetaan vastuullisen alkoholinkäytön hyötyjä. Kouluissa on enemmän kerrottava siitä, mitä vastuullinen alkoholinkäyttö on ja mitä se ei ole. Keskittyminen alkoholismin vaaroista pelotteluun ei hyödytä ketään – nuoret juovat silti ja hyvä niin. Mikä nuoria oikeasti hyödyttäisi olisi keskittyminen niihin toimintatapoihin, joiden avulla alkoholinkäyttö pysyy hallinnassa ja jotka kasvattavat nuoria vastuulliseen sosiaaliseen kanssakäyntiin.

Suomalainen alkoholipolitiikka kaipaa kipeästi uudistusta. Uudistus on hyvä aloittaa tulevista sukupolvista, eli kouluista. Haluaisin lopettaa tämän aloitteen vielä kaukaiseen toiveeseen: toivon, että vielä jonain päivänä minun elinaikanani alkoholin ikäraja Suomessa laskettaisiin 16 vuoteen.

Sitä päivää odotellessa.

Miro Maaranen
toimialaryhmän puheenjohtaja
Helsingin nuorisoneuvosto

Tila:
PROCESSED
Vastaus:

15.6.2020

PAREMPAA ALKOHOLIKASVATUSTA KOULUIHIN

Hei,
Kiitos alkoholikasvatusta koskevasta aloitteestasi, jossa toivot myönteisempää suhtautumista alkoholin käyttöön!

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla oppilas- että opiskelijahuollon yhtenä tehtävänä on tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen. Lähtökohtana on, että nuorten alkoholin käyttöön tulee suhtautua vakavana terveysriskinä ja siitä syystä alkoholin esittämistä positiivisessa valossa tulee varoa. Tämän pohjalta yhdyn kasvatuksen ja koulutuksen näkemykseen, ettei aloitteesi ole kannatettava.

Alkoholista on tehty paljon tutkimuksia ja alkoholin vaaroista nuorten aivojen kehittymiseen on saatu paljon näyttöä. Alkoholin vaikutukset nuoriin ovat jopa vakavampia kuin aikuisiin. Terveysnäkökulmasta käsin opetuksen tarjoajalla on velvollisuus varmistaa, että oppilaat ja opiskelijat ymmärtävät alkoholin riskit ja terveydelliset haitat nuoren kasvulle.

Alkoholilain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.

Alkoholilainsäädäntö raamittaa myös koulujen ja oppilaitosten alkoholikasvatusta. Opetuksen on noudatettava alkoholille asetettuja ikärajoja sekä rakennettava ohjaus opetussuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden ympärille. Lainsäädännön noudattamisen haasteista voidaan oppilaiden kanssa käydä keskustelua ja onkin ensiarvoisen tärkeää pitää keskustelu avoimena, jotta arjen ilmiöt eivät jää kasvatuksellisen keskustelun tavoittamattomiin. Alkoholi- ja ylipäätään päihdekasvatuksen saralla olennaista on tiedon hankkimisen lisäksi omakohtaisen näkökulman muodostaminen asian käsittelyssä. Kouluissa ja oppilaitoksissa on olemassa monia käytänteitä avointen ja luottamuksellisten asioiden käsittelemiseksi. Keskustelua on käyty mm. esimerkkitapausten pohjalta, väittelyjen kautta, pienryhmissä työstettyjen esitysten pohjalta ja draaman keinoin.

Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa korostetaan hyvinvointiosaamisen kehittymistä. Opetuksessa keskitytään oppijoiden oman ymmärryksen kehittymiseen, jotta oppijat osaavat tehdä itsenäisiä, omaa hyvinvointia edistäviä päätöksiä.

Aloitteen tekijä toi hänen kanssaan käydyssä puhelinkeskustelussa esiin huolen asioiden mustavalkoisesta käsittelystä. Tämä on tärkeä näkökulma opettajille vietäväksi. On ensiarvoisen tärkeää, että keskustelua alkoholin käytöstä käydään avoimesti nuoria kuunnellen.

Jotta alkoholikasvatusta käydään rakentavassa ilmapiirissä, olisi nuorten tärkeää tuoda näkemyksiään rohkeasti esille. Avoimen keskustelun kautta päästään kehittämään omaa ymmärrystä tilanteiden todellisuudesta ja löytämään tapoja edistää hyvinvointia.

Hyvä, että nostit aiheen esille ja kannustan sinua nostamaan tunnistamasi epäkohdat keskusteluun jatkossakin!

Hyvää kesälomaa!

Lisätiedot Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin 09 310 36046, anja.vallittu(a)heI.fi

Heidi Halkilahti, pedagoginen asiantuntija, puhelin 09 310 22889, heidi.halkilahti(a)heI.fi

Ystävällisin terveisin

Pia Pakarinen
Apulaispormestari

Heli Kinnula
suunnittelija
Kulttuurin ja vapaa-ajantoimiala, nuorisopalvelut
PL 5000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. 09- 310 89 144, 041 -5121 707


Kategoria:
Koulu ja opiskelu
[fbcomments]