MISSÄ SE HELSINKI ON?

Aloite saapunut 10.4.2022

 

Monet ihmiset katsovat Helsinkiä erittäin hyvällä näkökulmalla. Helsinki on toki monissa jutuissa aika hyvä, mutta eikö nuoret ole myös osa Helsinkiä? Nuorille sanotaan, että heillä on oikeus elää rauhallisesti, mutta valitettavasti niin he eivät elä. Nuoria yhä syrjitään. Syrjintä esiintyy muun muassa kouluissa, kaduilla, palveluissa ja lista jatkuu loputtomiin. Nuoria syrjitään heidän ihovärinsä, sukupuolensa, etnisen taustansa, ulkonäkönsä tai vammaisuuden takia. Nuoria syrjii toiset nuoret sekä aikuiset.

Syrjinnästä on puhuttu monta kertaan, mutta vaikutus ei näy mitenkään positiivisesti. Viimeksi syrjinnästä ja koulukiusaamisesta keskusteltiin vuoden 2021 alussa. Silloin Koskelan teinisurma oli tuore uutinen. Asiasta keskusteltiin enimmäkseen sosiaalisessa mediassa ja jonkin verran päättäjien kesken. Miksi asiasta ei keskusteltu kouluissa, josta kyseinen asia alkoi? Koulujen ideana on saada nuoret johonkin tiettyyn asemaan ja antaa heille mahdollisuus opiskella. Ideana ei ole kiusaa ja syrjiä jotakuta siihen asemaan asti, että sitä surmataan. Toinen tapaus oli se, että kiusatun piti vaihtaa koulua eikä itse kiusaajan.

Miksi yhä ei käydä keskustelua kiusaamisesta ja syrjinnästä? Kouluissa ei edes opeteta asiasta laajemmin. Kouluissa kannattaa pitää erikseen oppitunteja asiasta ja käydä oppilaiden kanssa keskustelua syrjinnän ja kiusaamisen eri vaikutuksista toisen elämään eikä olla vain hiljaa. Helsingin kouluissa, jos nuorta syrjitään niin opettaja ei puutu välttämättä asiaan tai sitten kun hän puuttuu, niin on jo myöhäistä, koska se kiusattu nuori on jo kokenut paljon. Kiusaamisen ja syrjinnän tapauksia on todella paljon ja ainoa paikka ei ole vain koulu.

Rautatientori tunnettiin ennen sen kauneudesta ja hyvistä puolista, mutta nykyään se tunnetaan nuorten joukkotappeluista ja väkivallasta. Minne se turvallisuus on kadonnut? Kaduilla ei pysty edes liikkua rauhallisesti, varsinkin Rautatientorilla. Useista tapauksista on keskusteltu mediassa ja siinäkin se kiusattu on saanut kokea kaiken. Kuulin kerran kaverilta, kuinka joukko nuoria hyökkäsi häneen ja otti puukon esille, koska porukalla oli vääräkäsitys kaveristani. Myöhemmin vartijat tuli paikalle, mutta kaverilta tiedusteltiin kaikkea eikä nuortenporukalta. Taas sen yhden nuoren piti kokea kaiken eikä kiusaajien.

Muuallakin ei ole enää turvallista kävellä. Nuorten koulumatkat ovat täynnä erilaisia tapauksia. Joskus jotakuta syrjitään ja joskus hyökätään toisen kimppuun. Kyseessä on monesti matka lähikouluun, mutta samoin toiselle asteelle, jolloin oppilaitos ei ole varsin lähellä. Olin 11-vuotias, kun olin matkalla kouluun kaverin kanssa. Kadulla ei ollut paljon väkeä ja olin kaverini kanssa keskustelemassa koulusta ja niin edelleen. Matkan varrella meihin sylkäistiin ja haukuttiin vaan sillä, että emme näyttäneet kantasuomalaisilta vaan olimme maahanmuuttotaustaisia. Olimme kuitenkin Suomessa syntyneet ja matkalla kouluun. Sen voin sanoa, että 11-vuotiaana tuollaisen kokeminen ei ollut mukavaa vaan heräsi pelkoa siitä, että miten huomenna menen kouluun. Toinen tapaus oli se, kun olin koulussa ja minua haukuttiin sekä pelotettiin sillä, että tietyt nuoret hyökkäävät minuun. Sinä päivänä paluumatka kotiin oli täynnä pelkoja ja murheita. Ajoin pyörällä kotiin niin nopeasti, kun vaan pystyn. Myöhemmin asiat vaikuttivat koulunkäyntiin ja arvosanat olivat laskuissa. Vaihdettua koulua kaikki piti alkaa hyvin…. Toinen viikko uudessa koulussa alkoi siitä, että opettaja syrji minua kotitalouden oppitunnilla siitä, että olen maahanmuuttotaustainen enkä osaa tiettyjä tapoja, vaikka unohti sen, että olen vasenkätinen ja vahingossa saatan kattaa pöydän väärin. Kuitenkin opettaja huusi koko luokan edessä ja haukku minua eikä nähnyt sitä, että toinen oppilas, joka oli kantasuomalainen, niin teki saman virheen pöydän kattauksessa. Miksi minä?

Tässä en nyt ala luetella erilaisia juttuja, joita olen kokenut tai siitä mitä muut on kokenut, vaan yritän selittää sitä, että yhä syrjintä jatkuu eikä mikään auta. Olen 16-vuotias ja yhä minua syrjitään minun etnisentaustani perusteella. Sosiaalisessa mediassa kuin muualla saan paljon negatiivisia kommentteja ja tiedän, että en ole tässä jutussa yksin, vaan myös monet muut nuoret kokevat samaa.

Helsingin kaupungin kannattaa puuttua asiaan paremmin, jotta samoin nuoret näkisivät kaupungin hyvällä näkökulmalla eikä toisin.

Helsinki yritti jossain vaiheessa ja aloitti koulukiusaamisen kannalta KiVa-koulujärjestelmän, joka suoraan sanotusti ei toimi. KiVa—koulussa nuorta laitetaan samaan huoneeseen kiusaajan kanssa ja sillä yritetään saada jonkinlainen keskustelu aikaiseksi. Loppujen lopuksi opettajien mielestä asia on selvitetty ja kaikki on kunnossa. Valitettavasti asia kääntyy vain huonompaan suuntaan ja kiusaaminen jatkuu…

Toivon Helsingiltä paremman suhtautumisen asiaan enkä mitään tällaista. Nuorella on oikeus elää rauhallisesti ja kaikkien asemaa pitää turvata paremmin.

T: 16-v nuori…

 

VASTAUS

 

10.6.2022

 

Hei,

kiitos hienosta ja merkityksellisestä aloitteestasi nuorten Helsingin vahvistamiseksi.

Aloitteesi ehdotuksineen on toimitettu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ja sieltä on saatu vastausta varten tietoa siitä, miten kouluissa ja oppilaitoksissa edistetään nuorten hyvinvointia ja turvallisuuden kokemuksia.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla suhtaudutaan vakavasti nuorten hyvinvoinnin haasteisiin. Kouluissa ja oppilaitoksissa on käynnistetty kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13), pilotoitu häirintäilmoituksen tekemistä anonyymisti ja vahvistettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista, hyvinvointikahvilatoimintaa sekä opiskelijoiden osallisuuden vahvistamista arjen tilanteissa. Oppilaitosten arkeen on myös tuotu nuorisotyöntekijöitä sekä monikielisiä ohjaajia. Toimialalla on mm. tuotettu Kuljitko ohi? –juliste, jonka tavoitteena on konkretisoida jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle, miten turvallisen oppimisympäristön rakentaminen ja vahvistaminen ovat meidän jokaisen velvollisuus. Lisäksi rasismia vastaan on tuotettu 10 antirasistista tekoa –juliste, jonka tavoitteena on edistää rasismin tunnistamista ja siihen puuttumista.

Helsingissä tehdään paljon konkreettisia toimenpiteitä nuorten kokeman turvattomuuden poistamiseksi. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi kuitenkin yhä määrätietoisemmin pysähtyä keskustelemaan asioista ja uskaltaa tarttua tunnistettuihin epäkohtiin. Kouluissa käytävät yhteiset keskustelut voivat innostaa oppilaita muuttamaan koulutoimintaa yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia lisääväksi. Nuoria pyritäänkin kannustamaan tuomaan rohkeasti esiin kehittämistoiveitaan omissa kouluissaan.

Helsingin kaupunki on vahvistanut toimintaansa lasten ja nuorten osallisuuden eteen ja yhtenä keskeisenä tavoitteena on monipuolistaa nuorten äänen kuulumista koko kaupungissa. Tähän työhön tarvitsemme mukaan kaupungin nuoret. On tärkeää miettiä, millä eri tavoin kuulemme nuorilta, mitä nuoret toivovat kaupungilta ja miten voisimme rakentaa Helsingistä paikan, jossa jokaisella nuorella on hyvä olla.

Kouluissa tapahtuva ryhmäyttäminen lisää yhteenkuuluvuutta ja kouluviihtyvyyttä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tullaankin vahvistamaan ehdottamallasi tavalla ryhmäyttämisen näkökulmaa koko lukuvuoden varrella tehtäväksi, eikä ainoastaan lukuvuoden aloitukseen painottuen.

Helsingissä on kouluille asetettu KVO 13-ohjelma, jossa tavoitteena on vahvistaa koulujen omia ratkaisutapoja ja –keinoja kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Tarkoituksena on velvoittaa koulut keskustelemaan kiusaamisesta ja etsimään hyvinvointia tukevia toimintatapoja arkeen. Kiusaamiseen pitää puuttua aina ja sen ehkäisemiseksi tulee tehdä määrätietoisesti töitä. Ensi lukuvuoden alusta alkaen laki velvoittaa yhdenmukaisemmin ja selkeämmin puuttumaan kiusaamiseen, kun opetussuunnitelmiin tarkennetaan kohtia kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisystä sekä kurinpitoon liittyvistä toimista. Jatkossa opettajat velvoitetaan ilmoittamaan huoltajille kiusaamis- tai häirintäepäilystä heti niiden tultua ilmi. Opiskelijan velvollisuuksiin on lisätty vaatimus syrjimättömyydestä ja opetushenkilöstö velvoitetaan tekemään kaikki suunnitelmat lapsen edun näkökulmasta.

Muun muassa näillä toimenpiteillä pyrimme vahvistamaan teidän nuorten turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta sekä ennen kaikkea kokemuksia siitä, että olette tärkeitä.

Vastaus on valmisteltu yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Toimialan edustaja on myös ollut yhteydessä aloitteentekijään.

 

Lisätiedot:

Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046, anja.vallittu(a)hel.fi

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174, suvi.ramo(a)hel.fi

 

Nasima Razmyar

apulaispormestari

 

Tila:
PROCESSED
[fbcomments]