Maailman rauha -patsas on sulatettava

Hakaniemen kaupunkikuvaan on valitettavasti jo 30 vuotta kuulunut kommunismia ihannoiva pronssipatsas, Maailman rauha.

Tässä patsaassa kyse ei ole maailmanrauhasta. Kyse on Neuvostoliiton ja sen kommunistisen diktatuurin ihannoinnista. Patsaan tarkoittama ”maailmanrauha”, mitä Neuvostoliiton propagandakoneisto suolsi, saavutettiin miljoonien ihmisten kuolemalla ja kärsimyksellä.

Olisi ennenkuulumatonta, että esimerkiksi Berliinin keskustassa oli Adolf Hitlerin patsas, tai patsas omistettu natsismille. Yhtä ennenkuulumatonta on, että Helsingin keskustassa on kommunismia ihannoiva patsas!

On ymmärrettävää, että vuoden 1990 poliittisessa tilanteessa Helsingin kaupunki oli pakotettu vastaanottamaan tämän historian häpeätahran. Kuitenkin, nykyään Helsingin ei tarvitse pelätä isä Leninin tai isä Gorbatšovin vihaista nyrkkiä, mikäli patsas päätettäisiinkin sulattaa. Kremlistä ei olisi tulossa paheksuvia nootteja, eikä kansainvälistä selkkausta syntyisi.

Paljon soveliaampi käyttötarkoitus patsaan pronssille olisi esimerkiksi muistolaatta tai -merkki, joka olisi omistettu kommunismin uhreille. Helsingin onkin viipymättä sulatettava tämä patsas, ja korvattava se esimerkiksi muistomerkillä, jossa voisi olla esimerkiksi seuraava teksti:

”Tällä paikalla seisoi vuoteen 2020 Neuvostoliiton lahjoittama Maailman rauha -patsas. Neuvostoliitto oli autoritäärinen diktatuuri, jonka ikeen alla kuoli miljoonia ihmisiä. Tämä muistomerkki on omistettu kaikille kommunismin uhreille.”

Miro Maaranen
toimialaryhmän puheenjohtaja
Helsingin nuorisoneuvosto

Tila:
PROCESSED
Vastaus:

18.6.2020

Maailman rauha -patsaan sulattamista koskeva nuorten aloite
HEL 2020-004244 T 10 01 01 06

Hyvä Miro
kiitos Maailman rauha -patsasta koskevasta aloitteestasi. Ehdotat että patsas sulatettaisiin ja sen pronssista tehdään muistolaatta tai –merkki kommunismin uhreille.

Hakaniemenrantaan sijoitettu Maailman rauha -patsas on Moskovan kaupungin lahjoitus ystävyyskaupungilleen Helsingille. Lahjoitus on vuodelta 1990 ja se oli osa kaupunkien välistä ystävyys- ja kulttuurivaihtotoimintaa. Helsinki lahjoitti vastavuoroisesti Moskovalle Kansojen ystävyys -veistoksen, joka sijoitettiin sille suunniteltuun lahjaveistospuistoon.

Aloitteesi on hyvä muistutus julkisiin monumentteihin liittyvistä ongelmista. Niiden pystyttämisen keskeinen tarkoitus on kautta historian ja kaikenlaisissa yhteiskunnissa ollut vahvistaa vallitsevia ideologioita ja viestiä vallanpitäjien arvoista. Kun aika ja vallitsevat käsitykset muuttuvat, monumentit viesteineen muuttuvat osaksi historiaa ja kaupunkeja rikastavaa historiallista kerrostumaa. Teoksiin liitetyt merkitykset eivät aina ole yhdenmukaisia edes niiden syntyhetkellä ja tulkinnat muuttuvat ajan kuluessa.

Maailman rauha -patsas ei ole suoraan rinnastettavissa henkilömuistomerkkiin, joka ihannoisi kohteensa edustamaa ideologiaa. Se ei ole myöskään Neuvostoliiton valtiollinen muistomerkki. Teoksen aiheena on maailman rauha, joka teoksessa on kuvattu symbolisesti erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten yhdessä kannattelemana maapallona.

Tulkintasi siitä, että teoksessa on kyse Neuvostoliiton ja sen kommunistisen diktatuurin ihannoinnista, on yksi patsaan monista mahdollisista tulkinnoista. Se ei kuitenkaan sulje pois muita tulkintoja ja merkityksiä, joita eri tulkitsijat ja aikakaudet teokselle voivat antaa. Yhtä perusteltu voisi olla esimerkiksi tulkinta, että Neuvostoliitossakin ihmiset ovat halunneet haaveilla rauhasta ja kansojen sovusta.

Maailman rauha -patsas kertoo nykypäivän kaupunkilaisille myös siitä ilmapiiristä, joka lahjoitusta vastaanottaessa vallitsi. Teoksen tärkeä anti nykyhetkessä ja tulevaisuudessa on se, että se auttaa ymmärtämään, miten monella tavalla taidetta ja historiaa voi tulkita. Monitulkintaisuus on yksi taiteen ominaispiirteistä.

Lähihistorian kipupisteitä on joissain maissa ja kaupungeissa yritetty ratkoa unohduksen taktiikalla: kaatamalla esimerkiksi entisten johtajien patsaita tai koloniaalivallan muistomerkkejä. Näissä tapauksissa, kuten Maailman rauha -patsaan kohdallakaan, poistaminen ei muuta menneitä tapahtumia. Sen sijaan näkyvien todisteiden katoaminen heikentää tulevaisuuden sukupolvien mahdollisuutta oppia menneisyydestä.

Epämieluisillakin muistomerkeillä on arvonsa keskustelunavauksina ja muistutuksina toisesta aikakaudesta tai ideologiasta. Maailman rauha -patsaan ulkonäöstä, tulkinnoista ja arvosta voidaan olla montaa mieltä, mutta sen hävittämisen myötä Helsingin katukuvasta katoaisi osa kaupunkia rikastuttavaa historiaa.

Lisätiedot Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731, maria.nyfors(a)hel.fi

Nasima Razmyar
apulaispormestari

Heli Kinnula
suunnittelija
Kulttuurin ja vapaa-ajantoimiala, nuorisopalvelut
PL 5000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. 09- 310 89 144, 041 -5121 707


Kategoria:
Kaupunki ja kaupunkiympäristö
[fbcomments]