Kierrätysroskakorit katukuvaan!

Helsingin kaupunkistrategiassa linjataan, että Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. ”Toimiva kaupunki näkyy konkreettisina tekoina, valintoina ja arkea helpottavina asioina ihmisten jokapäiväisessä elämässä.”

Kierrätysroskakoreja löytyy monien eurooppalaisten kaupunkien katukuvasta. Esimerkiksi Berliinissä vilkkailla alueilla olevat roskakorit on jaoteltu energiajätteeseen, kierrätyspaperiin ja juomapakkauksiin. Yksi tapa säästää luonnonvarojamme ja varmistaa, että niitä riittäisi myös tuleville sukupolville, on olemassa olevien raaka-aineiden uudelleenkäyttö.

Monin puolin katsottaessa kuluttajilla Helsingissä on suhteellisen helppoa kierrättää suurempaa määrää kotitalouksissa syntyvää jätettä. Esimerkiksi ruokapakkausten ja muiden henkilön kotona käytettävien tuotteiden kierrätys on Helsingissä laajalle levinnyttä ja helppoa – suurimmassa osassa kiinteistöistä on jo pihalla erityinen keräys biojätteelle, kartonki- ja lasipakkauksille sekä metallille. Vuoden 2021 alusta jätekeräysvelvoitteet kiristyvät ja edellä mainittujen jätteiden keräys laajenee entistä pienempiin asuinkiinteistöihin. Niille, keiden kiinteistöstä ei kierrätysjätettä kerätä, on olemassa erityiset kierrätyspisteet joihin kierrätysjätteet voi viedä.

Kuitenkin, kierrätysmahdollisuudet ulkona liikuttaessa ovat valitettavan rajatut. Ensimmäisenä esimerkkinä juomapakkausten kierrätys: Ulkona oleskeltaessa juomapakkaukset koetaan usein tilaa vieviksi ja vaivalloiseksi hävittää. Monet ulkonaliikkujat päätyvätkin joko jättämään tyhjän juomapakkauksensa luontoon tai heittämään sen kaduilta löytyvään sekajäteastiaan. Juomapakkauksista saatava muutaman kymmenen sentin pantti ei koeta tässä tapauksessa sen vaivan arvoiseksi, mikä pakkauksen keräyspisteeseen, toisin sanoen ruokakauppaan, toimittaminen on.

Kuvatulla toiminnalla on monenlaisia haitallisia vaikutuksia. Mikäli pakkaus jätetään lojumaan luontoon, vähentää se kaupunkitilan, kuten puiston, viihtyisyyttä. Juomapakkausten kerääminen tuottaa ylimääräistä työtä kunnossapitohenkilöstölle. Myös niillä henkilöillä, jotka keräävät poisheitettyjä pulloja ja tölkkejä ajanvietteekseen tai ansaitakseen hieman ylimääräistä on suurempia hankaluuksia kerätä niitä. Juomapakkausten poisheitto sekajätteeseen tuottaa lisähygieniavaaroja pullonkerääjille, jotka astian puhtaudesta tai mahdollisista muista jätteistä välittämättä tutkivat usein sokkona sekajäteastioita.

Yleisillä paikoilla myös paperin- ja pahvinkeräys on tärkeää. Täysin kierrätyskelpoista kartonkijätettä syntyy enemmän kuin nopeasti ajattelemmekaan. Esimerkiksi ulosmyyntiruokapakkaukset, kuten pizzalaatikot tai ruoan paperipussit tai pahvirasiat voidaan kierrättää. Juuri esimerkiksi ruoan ulosmyynnistä syntyy paljon jätettä juuri puistoissa ja muissa virkistyspaikoissa.

Kierrätysvaihtoehtojen lisääminen kaduille ja puistoihin tulee parantamaan virkistysalueidemme viihtyisyyttä ja parantamaan kierrätysmahdollisuuksia julkisilla alueilla. Katuroskakoreihin on lisättävä kierrätysmahdollisuuksia!

Aloite on hyväksytty Helsingin nuorisoneuvoston kaupunkiympäristön toimialaryhmän kokouksessa 11.06.2020 § 58.

 

VASTAUS

23.12.2020

Nuorten aloite kierrätysroskakoreista kaduille

Hyvä Aloitteentekijä,

kiitos aloitteestasi ja pahoittelut vastauksen viipymisestä!
Jätteiden lajittelu on aikaisemminkin herättänyt kysymyksiä ja pohdintaa. Alla linkki tuoreimpaan lajitteluroskiksia koskevaan nuorten aloitteeseen: https://ruuti.munstadi.fi/aloitteet/enemman-roskiksia-ja-lajitteluroskiksiakaduille/

Lajittelu yleisillä alueilla on logistisesti haastavampaa kuin kiinteistöissä. Koko ketjun on toimittava niin, että lajittelu onnistuu. Esimerkiksi huoltoliikenteen lisääntyminen puistoissa on asia, jota täytyy välttää suunnittelemalla koko puhtaanapidon logistiikka tarkkaan.

Helsingissä roska-astioiden sijoittelua tarkastellaan koko kaupungin osalta verkostotarkasteluna, jolloin tarkistetaan keskeisten kulkuväylien, aukioiden, oleskelualueiden ja toiminnallisten alueiden roska-astioiden sijoittelu, niiden etäisyys toisistaan sekä astioiden koko. Helsingissä oli vuoden 2020 keväällä kaupungin vastuulla olevia roska-astioita puistoissa 4 959 kpl ja katualueilla 2 898 kpl, yhteensä 7 857 kpl.

Kaupunginvaltuusto käsitteli 25.11.2020 ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta puhtaammasta ja viihtyisämmästä kaupunkiympäristöstä. Käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi toivomusponnen, jonka mukaan “selvitetään mahdollisuus korvata osa yleisistä roska-astioista lähivuosien aikana astioilla, joihin voidaan lajitella tiettyjä jätelajeja kuten lasia, muovia, pahvia, metalleja, biojätettä, sekajätettä ja kierrätyspakkauksia.”

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2020&ls=11&doc=Keha_2020-11-25_Kvsto_20_Pk
Työ kattavamman lajittelun aikaansaamiseksi jatkuu siis, mutta yksi edistysaskel asiassa on jo otettu, kun osallistuvan budjetoinnin pullo-/tölkkitelineet on asennettu roskiksiin:

https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2019/f/173/results/20

Lisätiedot: Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045, anna.villeneuve(a)hel.fi

Anni Sinnemäki

apulaispormestari

Tila:
PROCESSED
[fbcomments]