Kierrätysmahdollisuudet kuntoon

Kaupunkiympäristöön tarvitaan paremmat kierrätysmahdollisuudet. Jätteitä on tällä hetkellä mahdollista lajitella vain muutamissa kauppakeskuksissa – Helsingin puistot, bussi- ja raitiovaunupysäkit ja metro- sekä juna-asemat ja muut julkiset tilat eivät ole kierrätysroskakoreja nähneetkään.

Kun ainoa kierrätysmahdollisuus on sekajäteroskakori, heitetään sekaan myös kaikkia muita jätteitä: ruoantähteitä, muovia, lasia, metallia ja kaikkea muuta.

Mahdollisimman monipuoliset kierrätysmahdollisuudet ovat myös Helsingin kaupunkistrategian mukaiset ja niitä tulisi edistää konkreettisesti – ei joskus tulevaisuudessa, vaan nyt. Miten Helsinki voisi olla maailman toimivin kaupunki, jos helsinkiläisillä ei edes ole kunnollista mahdollisuutta kierrättää?

Pyydän kaupunkiympäristötoimialaa hankkimaan välittömästi tai mahdollisimman pian vähintään seka-, bio- ja lasijätteen sisältäviä kierrätysroskakoreja kaikkiin kaupunginosiin.

 

VASTAUS

2.9.2021

Nuorten aloite kierrätysmahdollisuuksien parantamisesta

Hyvä Aloitteentekijä, kiitos aloitteestasi! Kierrätys on ollut paljon esillä sekä aloitteissa että osallistuvan budjetoinnin ideoissa. On todella hyvä, että kierrätykseen ja lajitteluun kiinnitetään huomiota, sillä se on tärkeä keino luonnonvarojen liikakäytön ja ympäristömme roskaantumisen hillitsemiseksi.

Lajittelun mahdollisuuksia on lisätty kiinteistöissä, ja se onkin HSY:n (Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymä, joka vastaa koko seudun jätehuollosta) jätehuollon pääpaino. Tämän vuoden alussa jätehuoltomääräykset kiristyivät niin, että taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi asuntoa, pitää sekajätteen lisäksi olla biojätteen, pahvin, lasin, metallin ja uusimpana muovin keräys. Lisäksi HSY kokeilee parhaillaan pientalojen monilokeroista jäteastiaa, joka toimii kuin pieni kierrätyspiste omalla pihalla. Monilokero-roskiksen lokerot tyhjennetään jäteauton vastaaviin lokeroihin samalla kertaa, joten kokeilu on siinäkin mielessä hieno, että se ei aiheuta ylimääräistä liikennettä.

Julkisilla paikoilla olevia lajitteluroskiksia on tutkittu ja kokeiltukin, mutta niiden kanssa on vielä ratkomattomia ongelmia. Lajittelu yleisillä alueilla on logistisesti haastavampaa kuin kiinteistöissä. Koko ketjun on toimittava niin, että lajittelu onnistuu. Esimerkiksi huoltoliikenteen lisääntyminen puistoissa on asia, jota täytyy välttää suunnittelemalla koko puhtaanapidon logistiikka tarkkaan. Aihetta käsiteltiin kaupunginhallituksessa toukokuussa (17.5.2021, 386 §):

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2021/Keha_2021-05-17_Khs_20_Pk/A9003D62-3A70-CD67-8259-79AC74E00004/Valtuutettu_Bjorn_Monssonin_toivomusponsi_roskien_.pdf

Kaupunkiympäristön toimiala selvittää nyt roska-astioiden kokoja, tyyppejä ja sijoittamisen periaatteita sekä pohtii puhtaanapidon toimivuuden tavoitteita ja käytännön mahdollisuuksia.

Kyselin HKL:sta, miten asemilla ja pysäkeillä voitaisiin lisätä kierrätysmahdollisuuksia ja minulle kerrottiin, että metroasemilla oli ollut lehtiroskiksia, mutta palotarkastusten yhteydessä ne oli pyydetty poistamaan. Lehtiroskiksia on voitu laittaa esimerkiksi lippuhalliin, mutta laituritasolle ei. HKL:ssa huomattiin valitettavasti myös, että lehtiroskikset jouduttiin kuitenkin tyhjentämään sekajätteenä, sillä roskiksiin päätyi niin paljon muuta kuin paperia, että paperinkeräys ei suostunut ottamaan niitä vastaan.

Kierrätys ja lajittelu pitää saada laajemmin mahdollisiksi, mutta meidän kaikkien toiminnan pitää myös olla sellaista, että se tukee lajittelua, eikä roskia heitetä ensimmäisenä vastaantulevaan roskikseen. Roskien syntymisen ehkäisy on parasta lajittelua, mutta voimme myös käyttää retkeilystä tuttua tapaa viedä omat roskat takaisin kotiin, jossa ne voi lajitella kunnolla.

Lisätiedot:

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045 anna.villeneuve(a)hel.fi

Anni Sinnemäki

apulaispormestari

 

Sijainti:
Helsinki
Tila:
PROCESSED
[fbcomments]