Aurinkopaneelit nuorisotalojen katoille

Hei!

Teemme tämän aloitteen luontoystävällisemmän Helsingin puolesta. Haluamme elää puhtaassa ja kestävässä maailmassa, josta tulevatkin sukupolvet voivat nauttia. Esimerkiksi Viikin kirkolle, Latokartanon peruskoululle sekä monille bussipysäkeille on rakennettu aurinkopaneelit, jotka tuottavat energiaa ympäristöystävällisesti ja ovat kestävän kehityksen kannalta positiivisia. Miksei tätä olla viety pidemmälle?

Aurinkopaneelien tulee yleistyä Helsingissä, jos haluamme olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä.
Meillä nuorilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa ja vaadimme, että saamme aurinkopaneelit ainakin Pihlajamäen ja Viikin nuorisotalolle sekä Pihlajanmäen nuorisopuistoon.

Tehdään yhdessä hiilineutraalista Helsingistä totta!

VASTAUS

23.12.2020

Nuorten aloite aurinkopaneeleista nuorisotalojen katoille

Hyvä Aloitteentekijä,

kiitos aloitteestasi ja pahoittelut vastauksen viipymisestä!

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja, kuten aloitteessasi hyvin huomautatkin, aurinkopaneelien tulee yleistyä, jotta saavutamme tärkeän tavoitteemme.

Liitteenä on kaupunkiympäristön toimialan lausunto, jossa käydään läpi, mistä lähtien ja mihin aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu. Lausunnosta käy myös ilmi, että aurinkopaneelien asentamiseen liittyy joskus haasteita. Nuorisotalojen suhteen merkittävimpiä haasteita ovat niiden pieni koko ja kesäaikainen vähäinen sähkönkäyttö.

Helsinki keskittyy tulevina vuosina aurinkovoimaloiden asentamiseen suuren päästövähenemän mahdollistaviin kiinteistöihin, kunnes sähkön varastointitekniikat mahdollistavat myös pienempien ja kesäaikaan vähällä käytöllä olevien kiinteistöjen varustamisen aurinkopaneeleilla.

Lisätiedot: Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045, anna.villeneuve(a)hel.fi

Anni Sinnemäki

apulaispormestari

 

Liitteenä:

Rohan (Kaupunkiympäristön toimialan, Rakennukset ja yleiset alueet – palvelukokonaisuus
Rakennetun omaisuuden hallinta) lausunto aloitteeseen Aurinkopaneelit nuorisotilojen katoille

Aloitteenne ”Aurinkopaneelit nuorisotilojen katoille” on erittäin kannatettava. Aloite on linjassa kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 –päästövähennysohjelman kanssa sekä muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien sopimusten ja ohjelmien kanssa, jotka Helsingin kaupunki on allekirjoittanut.

Helsingillä on ollut lukuisia energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä sitoumuksia vuodesta 1993 alkaen. Viimeisin ja merkittävin on Hiilineutraali Helsinki 2035 – päästövähennysohjelma, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2018 ja jonka toteuttaminen on nyt alkanut. Toimenpideohjelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla uusiutuvaa energiantuotantoa ja energiatehokkuutta edistetään rakennuskannassa kaupungissa niin, että Helsinki on hiilineutraali vuonna 2035.

Aloitteessanne ehdotatte aurinkopaneeleiden lisäämistä Pihlajamäen ja Viikin nuorisotaloille sekä Pihlajamäen nuorisopuistoon. Aurinkosähkövoimaloiden osalta kaupungin tavoite on rakentaa niitä kaikkiin sellaisiin rakennuksiin, joihin se on mahdollista tietyillä reunaehdoilla. Ensimmäisenä voimaloita rakennetaan isoimpiin kiinteistöihin, joihin voidaan asentaa isompia voimaloita, jolloin saavutetaan suurimmat päästövähennykset kaupunkitasolla.

Päätöksen perustelut
Aurinkovoimalat Helsingin kaupungin rakennuskannassa
Ensimmäiset aurinkosähkövoimalat kaupungin omistamiin rakennuksiin on rakennettu vuonna 2009. Seuraavina vuosina toteutettiin muutamia aurinkosähköhankkeita. Vuonna 2016 kaupunki kartoitti aurinkosähkön kustannustehokkaita toteuttamismahdollisuuksia kaupungin palvelurakennuskannassa ja siitä käynnistyi laajempi aurinkosähkövoimaloiden toteuttaminen.

Vuonna 2019-2020 asennettiin aurinkosähköjärjestelmät seuraaviin Helsingin kaupungin palvelurakennuksiin: Liikuntamylly, päivä-koti Neulanen, Vesalan peruskoulun laajennus, Puistopolun peruskoulu, Arabian monitoimitalo, Jakomäen sydän ja päiväkoti Aada. Myös Helsingin kaupungin asunnot Oy on asentanut asuinrakennuksiin aurinkosähköjärjestelmiä.

Kaupungin periaate on, että kaikkiin uudisrakennuksiin tulee aurinkopaneelit. Suunnittelussa ja toteutuksessa on tälläkin hetkelle kymmeniä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita, joihin tulee aurinkovoimala.

Myös olemassa olevassa rakennuskannassa selvitetään ja toteutetaan aurinkosähkökohteita ja näihin on varattu vuodelle 2020 4,5 miljoonaa euroa. Nykyiset tiedossa olevat ja lähitulevaisuudessa valmistuvat kohteet huomioiden lähestytään noin 3,5 MW sähköntuotantotehoa, jolloin laskennallinen vuosituotanto olisi luokkaa 3,2 GWh.

Kaikkiin rakennuksiin aurinkovoimaa ei voi valitettavasti erilaisista syistä asentaa. Aurinkoenergian haasteena on, että tuotanto ja kulutus eivät aina osu samaan ajankohtaan. Energian varastoinnin kehittyessä tätä pystytään tasaamaan. Tällä hetkellä pienimuotoisesti tuotetun sähkön myyminen sähköverkkoon ei ole kannattavaa. Kannattavimpia kohteita aurinkosähkön asentamiseen ovat sellaiset kohteet, joissa kaikki tuotettu aurinkoenergia voidaan käyttää kohteen oman sähkönkulutuksen kattamiseen, eli kohteessa käytetään energiaa kesäaikana ja käyttöä on ympäri vuorokauden. Jos lisäksi rakennuksen kattopinta-ala on suuri, tasainen ja muista esteistä vapaa, nousee voimalan kannattavuus. Jatkuvasti tai suuren osan ajasta varjossa oleville katoille aurinko-voimaloiden rakentaminen ei luonnollisestikaan ole kannattavaa.

Uusiutuvan energian laitteistojen asennus olemassa oleviin rakennuksiin vaatii aina rakennuksen rakenteellisen lujuuden selvittämisen. Osana rakennusta aurinkosähkövoimala rasittaa rakennuksen kattoa ja rakenteita staattisena painokuormana, mutta se aiheuttaa myös vaihtelevaa rasitusta mm. tuuli- ja lumitilanteen mukaan. Aurinkosähkövoimalan asennus olemassa olevaan ra-kennukseen vaatii aina erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia, kuten katon kantavuusselvityksen. Lisäksi on laadittava sähkösuunnitelma voimalan vaatimista sähköteknisistä muutoksista, sähkösyöttöjen reiteistä ja löydettävä rakennuksesta tilat voimalan tekniikalle. Nämä selvitykset on laadittava voimalan koosta riippumatta.

Nuorisotalot ja nuorisopuistot ovat esimerkiksi kouluihin ja liikuntatiloihin verrattuna melko pieniä kohteita ja niiden kesäaikainen sähkönkäyttö on pääsääntöisesti vähäistä, jolloin aurinkovoimaloiden kannattavuus on niissä heikompi verrattuna isompiin ja enemmän sähköä kesäaikana kuluttaviin kiinteistöihin. Tästä syystä nämä kiinteistöt eivät ole tällä hetkellä saamassa aurinko-paneeleita, mutta aurinkosähkön tuotanto kaupungin rakennuksissa lisääntyy koko ajan.

Aurinkovoimaloiden asentamisessa on tarkoitus edetä tulevina vuosina siten, että kannattavimmat ja suurimman päästövähenemän mahdollistavat kiinteistöt toteutetaan ensiksi, jotta vaikutukset kaupunkitasolla ovat mahdollisimman suuria ja kaupungin omat henkilöresurssit ovat parhaiten hyödynnetty.

Aurinkovoimaloiden määrän lisääntyminen kiihtyy myös oleellisesti, mikäli suurelta osin kesäaikaan ajoittuvan aurinkosähkötuotannon energianvarastointitekniikat kehittyvät ja halpenevat. Merkkejä varastointitekniikoiden kehityksestä on jo näkyvissä, jolloin voitaisiin toteuttaa aurinkoenergian tuotantoa kustannustehokkaasti yhä laajemmin kaupungin rakennuskannassa.

Helsingin kaupungilla toteutuneista vähäpäästöisistä, uusiutuvan energian ratkaisuista on tyypillisesti tiedotettu lehdistötiedottein, seminaariesityksissä sekä kaupungin energia- ja ympäristöraporteissa.

Lisätiedot:

Jukka Huikari, projektinjohtaja, puhelin: 310 20575, jukka.huikari(a)hel.fi
Sara Tapiala, Tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 23268, sara.tapiala(a)hel.fi

Tila:
PROCESSED
[fbcomments]