”Nuoret ovat tämän päivän päättäjiä, ei vasta tulevaisuuden” – YK:n nuorisodelegaatti Sonja Huttusen vinkit vaikuttamiseen

RuutiExpo vaikuttaminen nuoret

Sonja Huttunen kertoo, mitä vaikuttaminen on ja mitä YK-nuorten pisteellä RuutiExpossa 3.11. Helsingin kaupungintalolla on luvassa.

Sonja Huttunen on tämän vuoden YK:n nuorisodelegaatti, jonka tehtävänä on viedä suomalaisten nuorten ääntä kuuluviin YK:ssa. Suomessa Huttunen vaikuttaa eduskunta-avustajana. Kysyimme RuutiExpoon osallistuvalta Huttuselta, mitä vaikuttaminen on.

Nuorten vaikuttamistapahtuma RuutiExpossa 3. marraskuuta Helsingin kaupungintalolla Sonja Huttunen on mukana YK-nuorten pisteellä. YK-nuorilla on tapahtumassa erilaisia aktiviteetteja, joilla herätetään nuoria kertomalla esimerkiksi, millainen on pakolaisen matka ja mitä päätöksiä he joutuvat sen varrella tekemään.

Mun Stadi –toimitus kysyi Sonja Huttuselta vaikuttamisesta, ja siitä mitä nuorten kannattaa ottaa huomioon.

Mitä vaikuttaminen on?

”Vaikuttaminen on ihan mitä vaan, millä halua saada muutoksen aikaan johonkin. Se ei ole pelkästään sitä, että äänestää. Se ei ole pelkästään sitä, että osallistuu mielenosoituksiin. Se voi olla vaikka sitä, että haluaa jonkin asian olevan toisin. Sitten lähdet tekemään sille asialle jotain.”

Mitä erilaisia väyliä vaikuttaa nuorilla on?

”18-vuotias pääsee äänestämään ja ehdottomasti pitää äänestää. Ei väliä, että ketä, kunhan äänestää. Mun mielestä 16-vuotiaankin pitäisi saada äänestää. Ruudin vaaleissa Helsingin nuoretkin pääsevät äänestämään.

Nuorten on tärkeää äänestää. Jos miettii vaikka Brexitiä, niin silloin nuoret jättivät äänestämättä paljon. Siinä kävi iso sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus, kun nuoret eivät välttämättä kokeneet äänestämistä yhtä tärkeäksi, kuin esimerkiksi meidän isovanhemmat. En syytä siitä nuoria, koska se ei välttämättä ole heti nuoresta lähtien luonnollinen tapa vaikuttaa. Se on kuitenkin kansalaisoikeus ja velvollisuus. On hienoa, että on yhteiskunta, jossa on mahdollista äänestää.

Missään nimessä vaikuttamisen repertuaari ei ole kuitenkaan vain sitä, että äänestetään. Koko ajan tulee uusia tapoja. Tahdon 2013 on hyvä esimerkki siitä, kun nuoret aikuiset ja nuoret lähtivät muuttamaan lainsäädäntöä. He huomasivat, että tämä on väärin ja tekivät kansalaisaloitteen ja lopputulos on historiaa. Taustalla oli toki useiden vuosien ja lukuisien aktiivien työ sen eteen, että Suomen asenneilmapiiri muuttui ja aloitteen läpimeneminen oli mahdollista.

Lisäksi voi olla aktiivinen somessa. Se on sellaista kasvavaa, uutta vaikuttamista. Sitten voi perinteisesti kirjoittaa mielipidekirjoituksia. Osallistua mielenosoituksiin. Kulutusvalinnat ovat äärimmäisen tärkeitä. Eli se, millaisia tuotteita ostat. Sekin on vaikuttamista, että keskustelee asioista muiden kanssa.

Suomi on siitä hyvä, että meillä voi tosi helposti ottaa yhteyttä kansanedustajiin. Riippuen kansanedustajasta, niin he vastaavat aika helposti. Se on hyvä, että meillä ei ole suuria herroja, mihin ei saa mitään yhteyttä. Jos on joku asia millä haluaa muutoksen, niin siitä voi lähteä rohkeasti laittamaan viestiä. Viestiä voi medialle, kansanedustajalle tai omalle viiteryhmälle.

Vaikuttamisessa on tärkeätä, että löytää itselle sopivan tavan. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa vaikuttaa.”

Miksi kannattaa äänestää?

”Kaikki asiat liittyvät sinuun itseesi jotakin kautta. Ei ole olemassa vain sellaisia ”nuorten asioita” kuten skeittipuisto ja kouluruoka, vaan ihan kaikki liittyy nuoriin. Jos jokin asia kiinnostaa, niin se on silloin nuorten asia.

Kannattaa lähteä äänestämään Ruudin vaaleissa siksi, että jos ei tunnu itsellesi luonnolliselta lähteä Ruudin toimintaan mukaan, niin silloin voit valita, että joku tekee asioita sinun puolesta. Meidän kaikkien ei ole pakkoa pyrkiä olemaan pääministereitä. Se, että etsii itselleen sen, joka edustaa sinua, on tärkeää.

Voi tuntua siltä, että minä nyt olen vain yksi ihminen. Se ei ole niin. Pienistä puroista kasvaa suuri virta.”

Vinkkejä Ruudin ydinryhmän vaalien ehdokkaille?

”Jaksakaa keskustella. Jos tuntuu, että se oma tahto ei mene heti läpi tai oma asia ei etene, niin se saattaa hirveän helposti lannistaa. Tässä maailmassa asiat liikkuu älyttömän hitaasti.

Esimerkkinä se, että meille on tulossa tämä perustulokokeilu, jota on aloiteltu jo 70-luvulta lähtien. Välillä asioilla vaan kestää edetä. Kaikki asiat eivät etene yhtä hienosti kuin esimerkiksi Tahdon 2013. Siinäkin on pohjalla ollut vuosien työ, jota aktiivit ovat jaksaneet tehdä ja ovat jaksaneet vaikuttaa, vaikka asialla on ollut vastatuulta.

Pidä siitä kiinni mihin uskot. Ole kuitenkin valmis tarkistamaan sitä asemaa, keskustelemaan ja harkitsemaan, että onko tämä se oikea juttu. Jos se on sun mielestä oikea juttu, niin pidä siitä kiinni ja puolusta sitä. Siinä voi kestää viikko tai vaikka vuosi, mutta se on yhtä tärkeää, että sillä asialla on aina puolustajansa.

Jos kukaan tulee ikinä sanomaan, että ”nuorissa on tulevaisuus”, niin vastaa yksitoikkoisesti, että ”sinä olet väärässä.” Se ei pidä paikkaansa. Me ei olla toimijoita joskus 30 vuoden kuluttua vaan me ollaan nyt ja tässä.

Nuorilla on merkitystä päätöksenteossa ja tänään me muutetaan maailmaa, jotta tulevaisuus olisi parempi. Sitä ei voi odottaa, että nuoret tulevat mukaan tulevaisuudessa, vaan siinä pitää olla mukana jo nyt.

Ei ole mitään syytä, minkä takia meidän kulutusvalinnoilla olisi merkitystä vasta 30 vuoden kuluttua. Tai meidän mielipiteellä tai tavalla, millä me puhutaan. Nuoret ovat tämän päivän päättäjiä, ei vasta tulevaisuuden. Sen sanon aina ja en voisi enempää alleviivata sitä.”