Helsingin nuorisoneuvosto: Kesäsetelijärjestelmä uudistettava

Nykyisellään Helsingissä on käytössä kesäseteli, jolla tuetaan 300 eurolla nuoren palkkaamista vähintään kahdeksi viikoksi kesätöihin. Kyseinen järjestelmä toimii niin, että jokaiselle yhdeksäsluokkalaiselle jaetaan koulussa paperinen seteli, joka tulee toimittaa työnantajalle. Työnantajan on taas vietävä seteli kaupungille saadakseen tuen. Järjestelmän hienoudesta huolimatta järjestelmä on juuttunut menneisyyteen eikä se ota erilaisia nuoria taikka heidän lähtökohtiaan huomioon.

Ensinnäkin ei voida olettaa, että heti peruskoulun päättymisen jälkeen kaikki nuoret joko saavat tai edes osaavat hakea kesätyöpaikkaa. Tällöin jaettu kesäseteli jää käyttämättä ja monet nuoret menettävät mahdollisuuden saada oiva ensikosketus työelämään. Kesätyökokemus on kuitenkin erittäin arvokasta, mistä varmaan kaikki pääsevät yksimielisyyteen. On myös hyvä todeta, että jo 14-vuotiaanakin hankittu kesätyökokemus on arvokasta: Mitä varhaisemmin työkokemusta saadaan, sen paremmin nuori pääsee työelämään kiinni.

Koska kesäseteli annetaan vain yhdeksäsluokkalaisille, se asettaa eri-ikäiset nuoret eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Samaan aikaan 15-vuotias jo kesätöitä saanut saa tukea, mutta 17-vuotias, joka ei koskaan kesätöissä ole ollut, ei saa minkäänlaista tukea. Näin kesäsetelijärjestelmä ei tue kesätöiden saamisessa nuoria, jotka sitä juuri eniten tarvitsevat.

Toinen ongelmakohta on järjestelmän paperinen muoto. On todella erikoista ja byrokraattista vaatia ensin nuorta viemään kesäseteli työnantajalleen ja sen jälkeen vielä edellyttää tätä viemään seteli Helsingin kaupungille kuluttaen työnantajien aikaa ylimääräiseen matkustamiseen. Tällainen käytäntö tuhlaa työnantajien aikaa ja muutenkin se on hyvin vanhanaikainen.

Perusteltua on, että kesäsetelijärjestelmä uusitaan vastaamaan nykypäivää ja nuorten tarpeita. Myös työnantajien osatessa käyttää tietokonetta voidaan hyvinkin muuntaa ummehtunut paperijärjestelmä uudeksi, digitaaliseksi järjestelmäksi, jonka kautta työnantaja voi hakea tuen ilman fyysistä siirtymistä muualle.

Digitaalinen järjestelmä on olennainen päivitys, jotta voidaan puuttua kesäsetelin ensimmäiseksi mainittuun ongelmaan. Siihen ratkaisu olisi pidentää kesäsetelin voimassaoloaikaa niin, että se alkaisi nuoren täyttäessä 14 vuotta ja olisi voimassa vielä 18-vuotiaana, minkä jälkeen sen voimassaoloaika umpeutuisi. Näin nuorella olisi mahdollisuus hakea kesätöitä useana kesänä ja suuremmat todennäköisyydet saada kesätöitä jossain vaiheessa nuoruuttaan. Tällä tavalla nuoret saisivat paremman otteen työelämästä auttaen heitä myös itsenäistymään, minkä lisäksi kesätyökokemuksesta on hyötyä myös tulevaisuudessakin. Ennen yhdeksättä luokkaa saadulla työkokemuksella voi olla suuri merkitys jatko-opintohin hakeutuessa nuoren tehdessä suurta valintaa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.

Helsingin nuorisoneuvoston puolesta,

Antti Avoranta