Tyttöjen rohkaiseminen rikkomaan rajoja ja stereotypioita harrastuksissa ja ammatinvalinnassa

Tyttöjen rohkaiseminen rikkomaan rajoja ja stereotypioita harrastuksissa ja ammatinvalinnassa.

Naisia ei näy yhteiskunnassa korkeilla johtopaikoilla, jolloin tytöillä ei ole samaistuttavia esikuvia. Sen lisäksi maahanmuuttajataustaisten – ja etenkin tyttöjen -kohdalla ongelma on vielä pahempi. On huolestuttavaa kasvaa sellaisessa ympäristössä, jossa yksilö ei näe itseään edustettuna, koska se voi johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen ja pahimmillaan yhteiskunnasta syrjäytymiseen.

Tyttöjen ja poikien kohtelussa onkin eroja johtuen yleisistä asenteista ja yhteiskunnan rakenteista, esimerkiksi olettamukset sukupuolten käyttäytymisessä ja kiinnostuksen kohteissa näkyvät jo varhaiskasvatuksessa ja jatkuvat läpi koulun, jossa jaotellaan ja ohjataan lapsia ”tyttöjen ja poikien juttuihin”, mikä näkyy muun muassa liikuntatunneilla, joissa pojat pelaavat jääkiekkoa, kun taas tytöt voimistelevat. Sen lisäksi koulujen opettajat ja opinto-ohjaajat sekä nuorisotyöntekijät ja kulttuuri- ja liikuntaohjaajat sortuvat helposti sukupuolistereotypioihin, kuten esimerkiksi pojille suositellaan skeittausta, kun taas tytöt ovat katsomassa sivusta – ja tytöille suunnatut skeittikurssit eivät ole ratkaisu, koska kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Sen lisäksi Yle uutisoi vuoden 2017 alussa eräästä yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan viisivuotiaat lapset pitävät oman sukupuolensa edustajia lahjakkaina, mutta kuusivuotiaina koulunkäynnin alettua tytöt yhdistivät lahjakkuuden lähinnä poikiin. Ilmiön taustalla on perinteisille sukupuolirooleille vahvistuva altistuminen ympäristössä sekä sukupuoliroolien omaksuminen oman identiteetin luomisessa. Tällöin päästään tilanteeseen, jossa käsitys ”poikien synnynnaisestä lahjakkuudesta” ei motivoi tyttöjä tavoittelemaan kunnianhimoisia uria, mikä näkyy esimerkiksi korkean tason johtoasemissa, jossa naiset ovat aliedustettuja. Tyttöjä ei myöskään kannusteta tarpeeksi uskaltautumaan tekemään asioita ja ottamaan riskejä.

Ehdotus: Asenteiden aktiivinen ja tietoinen muuttaminen sekä tyttöjen rohkaiseminen ja tukeminen laajemmin eri ammatteihin, harrastuksiin sekä rohkeuteen ja riskinottoon. Vastaavasti poikia pitäisi rohkaista enemmän empatiaan ja vuorovaikutukseen. Näin ollen puhutaan niin sanotusti perinteisten sukupuolikäsitysten vaihtamisesta, jonka vaikutuksesta on positiivisia tutkimustuloksia.

Asenteita voidaan muuttaa esimerkiksi sisällyttämällä yhdenvertaisuuskoulutusta sekä tasa-arvo- ja sukupuolisensitiivistä ohjausta lasten ja nuorten parissa työskentelevien koulutusohjelmaan. Työssä oleville ammattilaisille tulisi järjestää lisäkoulutuksia, projekteja ja asennekampanjoita – ja jotta tämä toteutuisi, on ehdottoman tärkeää kuulla nuoria ja saada heidät mukaan suunnittelemaan toteutusta. Nuorille pitää avata uusia maailmoja vanhaan tyytymisen sijasta. Sen lisäksi sekä nuoria että työntekijöitä pitää saada ”nostamaan rimaa”, mikä kouluissa toteutetaan kannustamalla nuoria, etenkin tyttöjä sekä maahanmuuttajataustaisia nuoria haastavampiin ammatteihin ”helppojen ammattien” sijasta. On valitettavaa, että joitain maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on kannustettu ja kannustetaan edelleenkin lähinnä lähihoitajiksi, vaikka rahkeet riittäisivät lääkäriksi, mikä ilmenee Helsingin Sanomien vuonna 2015 julkaistusta uutisesta, joka perustui nuorten maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksiin koulujen opinto-ohjauksesta.

Opettajat, opot ja muut kasvattajat tarvitsisivat koulutusta siihen, että tyttöjä kannustettaisiin toimimaan rohkeammin, harrastamaan rohkeammin ja valitsemaan laajemmin ammatteja. Nyt suuntautuvat perinteisiin ammatteihin, kuten Taloudellisen tutkimuskeskuksen Nuorten Tulevaisuusraportti 2017 osoittaa. Miksi tämä on edelleen näin? Miksei asia muutu? Mitä Nuoriso,- kulttuuri ja liikuntapalveluissa voidaan tehdä, jotta jakautuminen eri aloille ja harrastuksiin voitaisiin muuttaa?

Laura Lehtiö

Sijainti:
Helsinki
Tila:
IN_PROCESS
Vastaus:

Asia kirjattu diaarinumerolle HEL 2017-011123

Heli Kinnula
nuorisosihteeri
nuoriso, kulttuuri ja vapaa-aika
PL 5000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. 09- 310 89 144, 041 -5121 707


Kategoria:
Vapaa-aika ja harrastukset

Kommentit

comments