Rakennuksiin enemmän aurinko- ja tuulivoimaloita

Ilmastonmuutos on todellinen uhka, joka tarvitsee toimia. Ilmastonmuutos ei tule vaikuttamaan ainoastaan nykyiseen nuoreen sukupolveen vaan myös moniin tuleviin. On myös muistettava, että kaupungeilla ja energiaratkaisuilla on erittäin suuri merkitys, mikäli ilmastonmuutosta halutaan hillitä. Helsingin kaupunki voisikin ottaa uusia toimia hillitäkseen ilmastonmuutosta ja vähentääkseen päästöjään.

Voisiko Helsinki asentaa aurinkopaneeleita ja pieniä tuulivoimaloita kaikkiin niihin rakennuksiin, joihin teknisesti, hallinnollisesti ja muista syistä on mahdollista? Mielestäni voisi. Tällä aloitteella ehdotankin, että Helsinki asentaisi aurinkopaneeleita ja pieniä tuulivoimaloita kaikkiin niihin rakennuksiin, joihin on mahdollista. Toimenpide maksaisi itsensä aikanaan takaisin aurinko- ja tuulivoimaloiden tuottaessa riittävästi energiaa.

Antti Avoranta
Helsingin nuorisoneuvoston jäsen

Sijainti:
Helsinki
Tila:
PROCESSED
Vastaus:

Nuorten aloite aurinko- ja tuulivoimaloiden asentamisesta rakennuksiin

HEL 2019-001420 T 11 00 02

Kiitos aloitteesta ja anteeksi, että kesti vastata! Aloitteesi on linjassa kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelman sekä muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien sopimusten
ja ohjelmien kanssa, jotka Helsingin kaupunki on allekirjoittanut.

Helsingillä on vuodesta 1993 alkaen ollut monia energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviä sitoumuksia. Viimeisin ja merkittävin on Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelma, jossa kuvataan toimenpiteet, joilla uusiutuvaa energiantuotantoa ja energiatehokkuutta edistetään rakennuskannassa kaupungissa niin, että Helsinki on hiilineutraali vuonna 2035.

Ehdotat aloitteessasi aurinkopaneeleiden ja pienten tuulivoimaloiden lisäämistä kaikkiin niihin rakennuksiin, joihin se teknisesti, hallinnollisesti ja muista syistä on mahdollista.

Aurinkosähkövoimaloiden osalta kaupungin tavoite on juuri esittämäsi mukainen: voimaloita rakennetaan kaikkiin sellaisiin rakennuksiin, joihin se muiden reunaehtojen puolesta on mahdollista. Näitä reunaehtoja
ovat mm. rakenteiden kestävyys, sähkö- ja paloturvallisuusmääräykset, kunnossapitomahdollisuudet, kaupunkikuva sekä hankkeen taloudellinen kannattavuus eli tuotetun sähkön määrä ja investoinnin toteuttamisen kustannukset.

Helsingin kaupunki voi vaikuttaa omistamissaan kiinteistöissä tuotettuun uusiutuvaan energiaan, ja lisäksi kaupunki voi kaavoituksen ja tontinluovutuksen avulla vaikuttaa myös muiden kiinteistöjen ratkaisuihin.
Hiilineutraali Helsinki -ohjelman tavoitteena onkin, että aurinkosähköä tuotettaisiin kaupungin alueella jopa kolmasosassa rakennuksista. Tämä tarkoittaa, että Helsinki pyrkii edistämään aurinkovoimaloiden lisääntymistä koko kaupungin alueella.

Aurinkovoimalat Helsingin kaupungin rakennuskannassa

Ensimmäiset aurinkosähkövoimalat kaupungin omistamiin rakennuksiin on rakennettu vuonna 2009. Seuraavina vuosina toteutettiin muutamia aurinkosähköhankkeita. Vuonna 2016 kaupunki kartoitti aurinkosähkön kustannustehokkaita toteuttamismahdollisuuksia kaupungin palvelurakennuskannassa
ja siitä käynnistyi laajempi aurinkosähkövoimaloiden toteuttaminen.

Tarkempaa tietoa jo toteutetuista aurinkosähkövoimaloista löytyy https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/aurinkoenergiaahelsingin-kaupungin-rakennuksiin. Tiedotteessa mainittujen Finlandia-talon, Länsiterminaalin ja useiden koulujen lisäksi voimalat asennetaan keväällä 2019 Puistopolun peruskoulun ja Arabian monitoimitalon katoille. Lisää aurinkosähkön jälkiasennuskohteita selvitetään ja toteutetaan jatkuvasti.

Myös moniin valmistumassa oleviin peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteisiin on tulossa aurinkosähkövoimalat, esimerkiksi päiväkoti Neulaseen ja Vesalan peruskoulun laajennukseen. Metropolian uudelle kampukselle Myllypurossa toteutetaan aurinkosähkövoimala useammassa
vaiheessa. Suunnittelussa on myös kymmeniä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita, joihin tulee aurinkovoimaloita.

Kuten olit aloitteessasi tunnistanut, kaikkiin rakennuksiin aurinko- ja tuulivoimaa ei voi erilaisista syistä asentaa. Aurinkoenergian, samoin kuin tuulivoimankin, haasteena on, että tuotanto ja kulutus eivät aina
osu samaan ajankohtaan. Energian varastoinnin kehittyessä tätä pystytään tasaamaan. Tällä hetkellä pienimuotoisesti tuotetun sähkön myyminen sähköverkkoon ei ole kannattavaa. Kannattavimpia kohteita aurinkosähkön soveltamiseen ovat sellaiset, joissa kaikki tuotettu aurinkoenergia voidaan käyttää kohteen oman sähkönkulutuksen kattamiseen, eli kohteessa käytetään energiaa kesäaikana ja käyttöä on ympäri
vuorokauden. Jos lisäksi rakennuksen kattopinta-ala on suuri, tasainen ja muista esteistä vapaa, nousee voimalan kannattavuus. Jatkuvasti tai suuren osan ajasta varjossa oleville katoille aurinkovoimaloiden
rakentaminen ei luonnollisestikaan ole kannattavaa.

Uudisrakennushankkeiden yhteydessä selvitetään aina, voidaanko uusiutuvia energioita ja siten myös aurinkosähköä hyödyntää ko. rakennuskohteessa. Samalla selvitetään mahdollisuudet esimerkiksi maalämmön tai muiden lämpöpumppujen hyödyntämiseen. Lähtökohtaisesti tavoitteena on, että noin 10 % energiantarpeesta tuotetaan uusiutuvilla energioilla. Osuus voi olla huomattavasti isompikin, jos rakennuksessa on paljon energian käyttöä kesäaikaan.

Historiallisissa rakennuksissa tarvitaan usein kaupunkikuvasta ja suojeluarvoista vastaavien viranomaisten hyväksyntä uusiutuvan energian laitteistoille.

Uusiutuvan energian laitteistojen asennus olemassa oleviin rakennuksiin vaatii aina rakennuksen rakenteellisen lujuuden selvittämisen. Sekä tuulivoimala että aurinkosähkövoimala rasittavat rakennuksen kattoa ja rakenteita staattisena painokuormana, mutta aiheuttavat myös vaihtelevaa rasitusta mm. tuuli- ja lumitilanteen mukaan. Aurinkosähkövoimalan asennus olemassa olevaan rakennukseen vaatii aina erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia, kuten katon kantavuusselvityksen. Lisäksi on laadittava sähkösuunnitelma voimalan vaatimista sähköteknisistä muutoksista, sähkösyöttöjen reiteistä ja löydettävä rakennuksesta tilat voimalan tekniikalle. Kaikki nämä voidaan uudisrakennuksissa tehdä rakennuksen suunnittelun yhteydessä valmiiksi.

Aurinkosähkövoimalat sijoittuvat usein rakennuksen katolle niin, että ne eivät näy maatasolle. Esimerkiksi Teurastamon alueella Kalasatamassa on aurinkosähkövoimala, joka ei näy Teurastamon tapahtuma-alueelle.

Pienet tuulivoimalat Helsingin kaupungin rakennuksissa

Pientuulivoimaa on kokeiltu osana rakennusta toistaiseksi vain Viikin ympäristötalossa. Ympäristötalon katolla on neljä pientä aksiaalista tuuliturbiinia, joiden yhteisteho on 0,28 kW. Käytännössä tämän voimalan tuotanto riittää vain matkapuhelimen lataamiseen. Piha-alueella pientuulivoimaa on Harakan luontokeskuksessa (4 kW) sekä toimintansa lopettaneessa Gardenia-puutarhassa.

Kaupunkialueella pientuulivoiman tuotantoon vaikuttavat merkittävästi rakennuksen sijainti ja paikalliset tuuliolosuhteet. Käytännössä vain meren rannalla sijaitsevat sekä hyvin korkeat rakennukset tulisivat kyseeseen tuulivoiman tuotannossa.

Olemassa olevien rakennusten rakenteissa ei ole varauduttu siihen, että ne kestävät voimalan rakenteisiin aiheuttamat rasitukset, joita syntyy erityisesti tuulen, lumen ja jään takia. Tuulivoima aiheuttaa rakenteille
myös sivuttaissuuntaisia rasituksia. Kun pientuulivoimala on sen kokoinen, että se tuottaa rakennukseen kunnolla hyödynnettävän määrän sähköä, sen aiheuttama rasitus rakenteille on merkittävä. Rakenteiden
vahvistaminen jälkikäteen on haasteellista, ellei kyseessä ole laaja peruskorjaus.

Kaupungissa tuuliolosuhteet ovat hyvin vaihtelevat esim. muista rakennuksista johtuen, jolloin todellinen sähköntuotanto jää yleensä vielä laskennallista tuotantoa pienemmäksi. Sopivien rakennusten löytäminen tuulivoimalle on siis haastavaa ja sähköntuotanto jäisi usein pieneksi. Vaihtoehtona on hyödyntää tontti- tai piha-aluetta erillisen pientuulivoimalan rakentamiseen, mutta lähellä maan tasoa ympäröivän kaupunkirakenteen esteet saavat monilla tonteilla aikaan sen, että tuotantopotentiaali on hyvin vähäinen. Tuulivoima on ainakin nykyisellä tekniikalla järkevämpää toteuttaa isoina voimaloina esim. merelle tai maastoon. Tämän takia kaupunki on toistaiseksi keskittynyt aurinkovoiman edistämiseen omassa rakennuskannassaan.

Yhteenveto

Helsingin kaupungilla on koko ajan käynnissä hankkeita, joilla pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Niihin rakennuksiin, joihin on mahdollista asentaa aurinkopaneeleita, niin myös tehdään ja tällä hetkellä näyttää siltä, että aurinkosähkövoimalat tulevat lisääntymään kaupungin rakennuskannassa huomattavasti lähivuosina.

Merkittävä tuulivoimatuotanto integroituna rakennukseen kaupunkialueella on haasteellista ja tämän vuoksi on keskitytty aurinkosähkön tuotantoon. Kaupunki seuraa kuitenkin koko ajan pientuulivoimaloiden kehittymistä ja kokeilee uusia tekniikoita tarvittaessa.

Aurinkovoimaloiden määrän lisääntyminen kiihtyy myös oleellisesti, mikäli suurelta osin kesäaikaan ajoittuvan aurinkosähkötuotannon energianvarastointitekniikat kehittyvät ja halpenevat. Merkkejä varastointitekniikoiden kehityksestä on jo näkyvissä, jolloin kaupungin rakennuskannassa voitaisiin toteuttaa aurinkoenergian tuotantoa kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045
anna.villeneuve(a)hel.fi

Sirpa Eskelinen, johtava energia-asiantuntija, puhelin: 310 39113
sirpa.eskelinen(a)hel.fi

Anni Sinnemäki
apulaispormestari


Kategoria:
Kaupunki ja kaupunkiympäristö

Kommentit

comments