Raitiovaunut pois Helsingistä

Spåra-liikenne on ollut erittäin hieno ja formaali tapa kulkea ympäri Helsinkiä. Raitiovaunut ovat toisaalta hyvin epäkannattava, kallis, ja epäegolokinen kulkemis tapa. Bussiliikenne spårien tilalle olisi paljon halvempi, koska bussiin mahtuu paljon enemmän ihmisiä, ja busseissa on manditorio maksaa lipusta. Raitiovaunuissa lippututkailu on todella heikkoa, ja esimerkiksi Helsinkiläiset nuoret näkevät ilmaisen liikenteen mahdollisuuden. Spårilla siis kuljetaan paljon pummilla, joka tarkoittaa sitä, että valtion kassaan ei myöskään tule rahaa. Raitiovaunut ovat myös rankan sään alla hyvin tapaturma alttiita, ja jäävät usein esimerkiksi lumisateella kiinni hankisiin kiskoihin. Jos raitiovaunuliikenne korvattaisiin busseilla, tienaisi valtio paljon enemmän ja meillä olisi paljon nopeampaa liikkua.

Sijainti:
Gunillantie 8, Helsinki
Tila:
PROCESSED
Vastaus:

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto:

Raitioliikenne on pidetty kulkumuoto ja yksi Helsingille tunnusomaisista
asioista. Joukkoliikenteestä vastaavan viranomaisen Helsingin seudun
liikenteen (HSL) asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan vuonna 2015
kyselyyn vastanneista raitioliikenteen matkustajista 92 % oli matkaansa
tyytyväisiä.

Raitioliikenne on kannattavaa siellä, missä matkustajavirrat ovat kohtuullisen
suuria. Raitiovaunuun mahtuu kyytiin enemmän matkustajia
kuin suurimpaan bussiin, joten suurimmat hyödyt saadaan siellä missä
tiheästikin ajavat bussit olisivat täynnä. Esimerkiksi Raide-Jokerin tapauksessa
tämä on yksi hankkeen tärkeimpiä perusteluita. Väite, että
bussiin mahtuisi enemmän ihmisiä kuin raitiovaunuun, ei pidä paikkaansa.
Tulevaa raitioliikennettä suunnitellaan nimenomaisesti suuren kysynnän
reiteille, joilla isommasta vaunukoosta on eniten hyötyä. Myös nykyistä
raitiolinjastoa ollaan muokkaamassa HSL:n laatiman raitioliikenteen
linjastosuunnitelman mukaisesti, tavoitteena saada palveltua
enemmän matkustajia samalla vaunumäärällä eli saada raitiovaunut tehokkaampaan käyttöön.

Raitioliikenne on bussiliikennettä vähäpäästöisempää, sähkökäyttöisyyden
vuoksi lähipäästöjä ei ole. Suurin osa busseista tulee vielä pitkään
olemaan diesel-käyttöisiä, mutta tekniikan kehittyminen vähentää onneksi
niidenkin päästöjä vähitellen. Sähköbussit tulevat tulevaisuudessa
varmasti olemaan hyvä lähipäästötön ratkaisu bussiliikenteen hoitamiseen.
On kuitenkin huomattava, että sähköbussit ovat samankokoisia
kuin diesel-bussit, eivätkä ratkaise suuremman kapasiteetin kuljetustarpeita.
Raitiovaunuissa, kuten metrossa ja lähijunissakin, on käytössä avorahastus,
eli kyytiin voi nousta kaikista ovista eikä kuljettaja vahdi kyytiin
nousevien matkustajien lippuja. Tämä on välttämätöntä pysäkkiaikojen
pitämiseksi lyhyinä kun vaunut ovat pitkiä ja matkustajia paljon. Avorahastus
on otettu käyttöön liikenteen nopeuttamiseksi myös runkobussilinjoilla
550 ja 560. Raitioliikenteessä liputta matkustajia oli vuoden 2015 tilaston mukaan 3 %. Joukkoliikenteen lipputulot ja tarkastusmaksutulot menevät HSL:lle ja niillä maksetaan yhteensä noin puolet joukkoliikenteen tuotantokustannuksista. Toinen puoli on seudun kuntien tukea joukkoliikenteelle. Raitioliikenteen häiriöt huonossa säässä, esimerkiksi runsaiden lumisateiden aikana, johtuvat pääosin muusta liikenteestä ja erityisesti liian lähelle kiskoja virheellisesti pysäköidyistä autoista. Raitioliikenteen luotettavuutta voidaankin parantaa rakentamalla kadunvarsipysäköinti tarpeeksi kauas raitiokiskoista ja tehostamalla talvikunnossapitoa tällaisilla kaduilla. Talviaikaan käytössä on myös tilapäisiä pysäköintirajoituksia häiriöaltteimmissa paikoissa. Raiteiden ollessa vapaina muista esteistä raitiovaunut etenevät sujuvasti lumenkin peittämillä kiskoilla.
Helsinki jatkaa panostamista raitioliikenteeseen. Kaupunginhallitus on
hyväksynyt 16.11.2015 raitioliikenteen kehittämistavoitteet, joiden mukaisesti
raitioliikennettä kehitetään nopeaksi, sujuvaksi, luotettavaksi ja
häiriöttömäksi kulkumuodoksi. Uudet pikaraitiotiet laajentavat raitioliikennettä
myös kantakaupungin ulkopuolelle, ensimmäisenä on päätetty
toteuttaa Raide-Jokeri ja Kruunusillat. Syksyllä 2016 hyväksytty yleiskaava
perustuu myös osin pikaraitiotieverkon laajentamiseen. Kaupunkirakenteen
tiivistäminen edellyttää tehokasta, raiteisiin perustuvaa
joukkoliikenneratkaisua ja raitiotiet tarjoavat tähän kustannustehokkaan
keinon.

Lisätiedot
Niko Setälä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37031
niko.setala(a)hel.fi

Reetta Putkonen
liikennesuunnittelupäällikkö

Mikko Aho
virastopäällikkö


Kategoria:
Kaupunki ja kaupunkiympäristö

Kommentit

comments