Oppilaskunnan hallitukset valittava yleiskokouksella

Nykyään peruskoulun oppilaskunnan hallitus valitaan luokkaedustuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallitukseen valitaan yksi tai kaksi edustajaa jokaiselta luokalta. Mielestämme tämä ei toimi, koska luokat ovat erikokoisia ja toisilla luokilla voi olla enemmän hallituksessa työskentelystä kiinnostuneita oppilaita kuin toisilla.

Yleiskokous tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi asettua ehdolle luokasta riippumatta. Tämän jälkeen oppilaskunta äänestää edustajansa hallitukseen vuosikursseittain yleiskokouksessa. Yleiskokous järjestettäisiin kolmessa osassa koulupäivän aikana niin, että yksi tunti per vuosiryhmä. Yleiskokouksessa ehdokkaat pitävät lyhyet puheenvuorot.

Nykyinen systeemin on käytössä luultavasti sen takia, että info kulkisi jokaiselle luokalle ja jokainen luokka tulisi kuulluksi hallituksessa. Jokaisella koululla on kuitenkin myös oma yleisradio, mitä hallitus voi käyttää kun tarvitsee antaa infoa muille oppilaille.

On tärkeää, että kaikkien oppilaiden ääni tulee kuulluksi koulun päätöksenteossa. Tämän vuoksi koulun tulee osallistaa kaikkia luokkia jollain tavalla, vaikka välttämättä kaikista luokista ei saada edustusta hallitukseen. Kokousten tulisi olla avoimia niin, että kuka tahansa pääsisi kokoukseen puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Osa kokouksista voisi olla koulupäivän jälkeen, jolloin kuka tahansa voisi vapaasti mennä kokoukseen. Osa kokouksista taas olisivat koulupäivän aikana, jolloin niihin pääsee paikalle, jos on jotain tiettyä asiaa. Näin ehkäistään turhat poissaolot.

Ydinajatus on se, että hallitukseen pääsisivät ne henkilöt, joita oikeasti kiinnostaa vaikuttaminen. Yleiskokous ehkäisisi “läpällä” ehdolle asettumista.

Sijainti:
Helsinki
Tila:
PROCESSED
Vastaus:

Hyvä aloitteen tekijä

Kiitos aloitteesta, joka koskee oppilaskunnan hallitusten valitsemista yleiskokouksella. Tällöin kuka tahansa voi asettua ehdolle eikä ehdokkuuden tarvitse olla sidoksissa omaan luokkaan tai ryhmään. Tavoitteena on, että hallitukseen pääsevät henkilöt, jotka ovat aidosti kiinnostuneita toiminnasta oppilaskunnan hallituksessa.

Olen selvittänyt asiaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunginkanslian kanssa.

Oppilaiden osallisuus koulun toimintaan ja kehittämiseen on varmistettu sekä lainsäädännöllä että opetussuunnitelmassa. Perusopetuslain 47 a § säätää, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta ja huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, joka voi olla useamman koulun yhteinen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppilaiden osallisuus on kirjattu mm. otsikoiden yhteisöllinen toimintakulttuuri, laaja-alainen osaaminen ja arviointi alle.

Koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria ja oppilaiden osallisuutta kehitetään jatkuvasti ja koulujen kehittämistyötä tuetaan esimerkiksi Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestämien opettajien ja oppilaiden koulutuksilla sekä vuosittaisilla Ruuti oppilaskuntapäivillä. Oppilaille on järjestetty kuulemisen mahdollisuuksia opetussuunnitelmaa tehtäessä ja oppilaiden aloitteesta on Helsingin perusopetuksen ope­tussuunnitelmaan lisätty tavoite, että osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja arvioidaan säännöllisesti. Opetussuunnitelma edellyttää myös, että oppilaiden yhteisöllisen toiminnan ja osallisuuden edistämisessä on koulussa yhteisesti sovitut käytänteet ja rakenteet sekä monipuoliset menetelmät.
Tällä hetkellä yleisesti käytössä oleva valintamenettely on se, että jokaisessa luokassa valitaan äänestämällä oppilaskunnan hallituksen jäsen tai kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Nämä luokkien valitsemat jäsenet muodostavat oppilaskunnan hallituksen.

Opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti koulussa voidaan yhdessä oppilaiden kanssa sopia oppilaskunnan hallituksen valintamenettelystä. Oppilaskunnan hallituksen tulee kuitenkin huolehtia toiminnan ja päätöksenteon riittävästä läpinäkyvyydestä ja tiedottamisesta, niin että kaikki oppilaat tietävät, millaisia asioita hallitus käsittelee ja milloin tehdään päätöksiä. Oppilaskunnan hallitus voi tämän lisäksi myös kutsua halukkaita mukaan toteuttamaan ja ideoimaan suunniteltua toimintaa.

Näin mahdollisimman moni oppilas pääsee mukaan ja toteuttamaan osallisuutta itselleen sopivalla tavalla tärkeiksi katsomissaan asioissa.

Kiitän aloitteesta ja toivotan hyvää ja aktiivista syksyn jatkoa.

Pia Pakarinen Apulaispormestari

Heli Kinnula
nuorisosihteeri
Kulttuurin ja vapaa-ajantoimiala, nuorisopalvelut
PL 5000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. 09- 310 89 144, 041 -5121 707


Kategoria:
Koulu ja opiskelu

Kommentit

comments