KOULUSSA TUOTETUN HÄVIKKIRUOAN VÄHENTÄMINEN

Hävikkiruoka on herättänyt keskustelua ympäri maailmaa. Noin kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta jää käyttämättä.
Suomessa puolestaan suurimpia ruokahävikin tuottajia ovat kotitaloudet, sillä keskimäärin 20-25 kiloa ruokaa henkilöä kohden menee vuosittain hukkaan.
Kotitaloudet eivät ole kuitenkaan ainoa ryhmä joka hävikkiruokaa tuottaa, vaan yksi suuri hävikkiruoan tuottaja kauppojen lisäksi ovat koulut.

Helsingin kaupungilla on noin 90 peruskoulua ja 16 lukiota. Lisäksi Helsingin kaupungissa toimii myös lukuisia valtion omistamia kouluja, yksityiskouluja ja sopimuskouluja ja lukioita.
Joka päivä kaikissa näissä kouluissa tarjotaan oppilaille maksuton kouluruoka, mutta mitä käy ylimääräiselle ruoalle?
Tämä syömäkelpoinen ruoka päätyy suoraan roskikseen.
Miksi tätä syömäkelpoista ruokaa ei tarjota pientä maksua vastaan tai ilmaiseksi ruokaa tarvitseville?

Helsingin leipäjonojen asiakasmäärät ovat olleet hurjassa kasvuvauhdissa. Leipäjonot ovat hyödyntäneet hävikkiruokaa, niin miksi eivät koulutkin tarjoaisi ruokaa vähävaraisille?
Leipäjonoissa on se huono puoli, että varsinkin talvella ihmiset jonottavat pakkasessa ruoka-apua. Leipäjonosta ihmiset voivat saada kassillisen ruokaa, mutta miten käy, jos henkilöllä ei ole esimerkiksi mahdollisuutta valmistaa ruokaansa?
Kouluruoassa on hyvä puoli se, että se on jo kypsää ja se on valmis syötäväksi.

Hävikkiruoan syntyä on vähennettävä kaikin mahdollisin keinoin, sillä hävikkiruoka myös yksi syy ilmastonmuutokseen. Ruoan tuottaminen on kallista ja varsinkin karjankasvatus on erittäin ilmastoa kuluttavaa.

Pyydän Helsingin kaupunginvaltuustoa ja kaupungin toimialoja tutkimaan sitä, että kuinka hävikkiruokaa voidaan vähentää kaupungin kouluissa ja onko hävikkiruokaa mahdollista jakaa pientä maksua vastaan tai jopa ilmaiseksi ruokaa tarvitseville.
Kouluruokailu on myös erittäin hyvä tapa tuoda ihmisiä yhteen.

Esimerkiksi jos koululla jaettaisiin tai myytäisiin ruokaa, niin kaupunkilaiset kokoontuvat yhteen yhdessä siitä nauttimaan. Ikäihmiset, aikuiset, pienet lapsiperheet ja ihan tavalliset kaupunkilaiset hyötyisivät tästä erittäin paljon.
Mikä olisi parempi tapa viettää päivää nauttimalla ruokaa hyvällä omallatunnolla oman yhteisön kanssa niin, että tietää vähentävänsä hävikkiruoan syntyä.
Samalla voisivat koulun oppilaat ilahduttaa ruokailijoita vaikka musiikkiesityksellä.
Kouluissa tuotetun hävikkiruoan vähentäminen on myös askel kohti maailman toimivinta kaupunkia.

Jim Koskinen
Nuorisovaltuutettu
Helsingin nuorisoneuvosto

Sijainti:
Helsinki
Tila:
IN_PROCESS
Kategoria:
Hyvinvointi ja tasa-arvo

Kommentit

comments