Helsinkiin kesätyöreformi

Helsingin kaupunkiin on saatava uudistus, jonka olen nimennyt kesätyöreformiksi. Tämän viisiosaisen uudistuksen tavoitteena on parantaa helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia saada kesätöitä.

Ensimmäinen reformin osa on kesäsetelikokeilun vakinaistaminen. Mikäli kesäseteliä ei ole, useammat tahot kuten järjestöt eivät saisi kasaan riittäviä resursseja nuoren palkkaamiseksi edes lyhyeksi aikaa. Taloudellinen avustus mahdollistaa myös useamman nuoren palkkaamisen, minkä ansiosta mahdollisimman moni nuori saa työkokemusta. Muutenkin kesäseteli madaltaa kynnystä palkata nuori.

Toinen reformin osa on kesäsetelin tarjoaman taloudellisen avustuksen hakemismenettelyn laajentaminen. Nykyisellään kesäsetelin tarjoaman avustuksen voi saada vain fyysisen kesäsetelin avulla. Parempi vaihtoehto olisi, jos työnantaja voisi tämän lisäksi hakea apurahaa sähköisesti. Sähköinen järjestelmä veisi työnantajalta vähemmän aikaa, koska kesäseteliä ei tarvitse viedä fyysisesti minnekään. Samasta järjestelmästä voisi myös näkyä, mikäli kesäseteliä olisi käytetty jo aikaisemmin. Tämä sähköinen järjestelmä auttaa kolmannen ja neljännen osan toteuttamisessa selkeästi.

Kolmantena osana on kesäsetelin laajentaminen koskemaan kaikkia helsinkiläisiä 14-19 vuotiaita nuoria niin, että kaikki voisivat käyttää avustussumman vain kerran. Osa nuorista ei saa kesätöitä samana kesänä, kun he valmistuvat peruskoulusta tai he saavat töitä julkiselta taholta, joka ei kesäseteliä voi käyttää. Tällöin nuori voisi saada mahdollisuuden kesätyöllistyä, vaikka hän ei olisi hoksannut hakea tiettynä kesänä kesätöitä. On myös huomioitava, että moni helsinkiläisnuori on 18-vuotiaina kirjoittamassa ylioppilaskirjoituksia, jolloin heidän ei välttämättä kannata hankkia kesätöitä, mikäli he haluavat varmistaa hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksissa. Tästä syystä sama tuki on annettava myös 19-vuotiaille nuorille. Kaiken lisäksi kesäseteli asettaa yhdeksännen luokan juuri päättäneet parempaan asemaan muihin nuoriin verrattuna ottamatta huomioon nuoren työhistoriaa. Kaikki yhdeksäsluokkalaiset voisivat kuitenkin saada fyysisen kesäsetelin, sillä se muistuttaa, että kesätöitä kannattaa hakea. Muille kyseistä seteliä ei tarvitse jakaa, sillä sähköinen järjestelmä takaa heillekin tuen.

Neljäs osa on niin kutsutun minikesäsetelin käyttöönotto. Tällä tarkoitan, että jo aikaisemmin kesäseteliä käyttäneet nuoret voisivat saada alhaisempaa tukea työllistymiseen. Rahallisesti tämä kustantaa vähemmän verrattuna tavallisen kesäsetelin jakamista kaikille 14-19 vuotiaille nuorille. Koko minikesäsetelin tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota niille nuorille paremmat mahdollisuudet kesätyöllistyä, joilla sellaista ei ole vielä ollut, jotta mahdollisimman moni nuori saisi mahdollisuuden kokea, millaista työnteko on. Aikaisemmin mainitsemani sähköinen järjestelmä takaa, että kaupunki tukee oikealla summalla kutakin nuorta.

Koska kaikesta huolimatta kaikki nuoret eivät saa kesätöitä, kesätyöreformissa on viideskin osa. Tämä osuus on työllistymiseen ja työntekemiseen valmentava koulutus, jota voitaisiin järjestää kesäloman aikoihin. Koulutuksessa nuoret oppivat tekemään erilaisia työnhakuun liittyviä suorituksia ja voivat käydä tutustumassa potentiaalisiin työpaikkoihin. Tämän avulla nuoret saisivat paremmat työnhakuvalmiudet ja voisivat saada paremmin kuvaa, millaista työnteko on.

Kesätöiden saaminen on tärkeää, sillä se on nuorelle mahdollisuus päästä tutustumaan oikeaan työelämään ja ansaitsemaan omaa rahaa. Työkokemusta arvostetaan, ja se antaa nuorelle suuren mahdollisuuden kasvaa ihmisenä. Kesälomalla saatu työkokemus ei myöskään vie aikaa koulutöiltä tai muutenkaan haittaa opinnoista suoriutumista.

Antti Avoranta
Helsingin nuorisoneuvoston jäsen

Sijainti:
Helsinki
Tila:
IN_PROCESS
Vastaus:

Aloite on kirjattu diaarinumerolla:HEL 2019-000297
Asia on vireillä ja valmistelussa: Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054, leena.mickwitz(a)hel.fi


Kategoria:
Työ ja työelämä

Kommentit

comments